sunnuntai 1. syyskuuta 2013

SD, viikko 3

Tämä viikko on mennyt perjantaihin asti hyvin. Maanantaina pyöräilin töihin ja kävin salilla. Ruoka on mennyt helposti alas toisen viikon puolivälistä saakka. Salilla lisäilin jo hyvillä mielillä painoja ja oli ihan voittaja fiilis. Kyllä tästä vielä jotain tulee, vaikka paino olikin noussut alkupainosta +1.3kg.

Tiistaina kävelin töihin, koska maanantaina olin niin runnonut mun jalat loppuun, että pyöräily ei kuulostanut hyvältä idealta. Ei olisi millään jaksanut. Mietin kyllä maanantai illalla, että jaksanko mä oikeasti kävellä töihin. Kävelin ja aikaa meni 55min. Eli toisen kerran aivan oikein tehty aamuaerobinen. Töistä pois kävely tuntui menevän paljon nopeammin ja reippaammin. Jalat olivatkin taas kunnossa, kun keskiviikkona piti pyöräillä töihin. Joten oli tosi kannattava tuo kävely!!
Tiistaina teinkin keskiviikon tankkausruokia kuola valuen. Päätin, että en aio yhtään soveltaa vaan tällä kertaa mennää aivan ohjeiden mukaan. Bikini Challengessa kun en kertaakaan mennyt tankkausohjeiden mukaan.

Keskiviikkona paino näytti -500g alkupainoon nähden ja ensimmäistä kertaa olo oli hoikka! Joten ei kauheasti huvittanut tankata, koska ensimmäistä kertaa paino oli pudonnut eikä kasvanut. Tankkauspäivä meni hyvin, mutta huono oli se että se oli työpäivänä. Töissä kun piti hotkaista kaikki nopeasti alas eikä päässyt nauttimaan ruuista. No, eipä ne ruuat mitenkään ihmeellisiä olleetkaan. Tankkauspäivänä olis kyllä tehnyt mieli karkkia ja suklaata, mutta ei. Vaikka annokset olivatkin todella suuria ja luulin etten aluksi saisi edes syötyä kaikkea, niin helpolla menivät alas! Olis jopa mahtunut lisääkin ;) Eli tosiaan olin aika pettynyt noihin ruokiin, en saanut mitään ihania AH -elämyksiä, joka on toisaalta hyvä, koska nyt ei tee mieli ainakaan sortua mihinkään muuhun ruokiin. Mä oikeasti tykkään ihan sairaasti näistä SD sapuskoista!


Tässä on muutama kuva tankkauspäivän ruuista.
Aamupala
Päivällinen
Iltapala

Torstaina olikin paluu arkeen. Tiistaina ja keskiviikkona minulla oli lepopäivät. Ei ollut kyllä yhtään vaikeaa palata normaali ruokavalioon. Itseasiassa ruuat maistuivat taas niin ihanilta tankkauspäivän jälkeen!
Lounasta<3
Noi ruuat ovat vain niin hyviä, että ne katoavat todella nopeasti suuhun. Itse olen lihonnut sen takia, koska tykkään niin paljon ruuasta. En kauheasti välitä herkuista, vaikka niitä tulee välillä syötyä. Mutta jos ravintolassa minulta kysyttäisiin, otanko lisää ruokaa vai jälkiruokaa, niin valitsisin ehdottomasti lisää ruokaa. Syön siis liikaa, kun ruokaa voi santsata. Siksi SD on minulle todella hyvä, koska nyt tiedän että syön tarpeeksi, saan oloni yleensä kylläiseksi enkä syö itseäni aivan ähkyyn.

Torstaina takaisin treenailun maailmaan. Ja hiki lensi kunnolla ja popit soi korvissa. Aivan mahtava treeni oli. Nyt pitikin treeniin lisätä toistoja/kierros ja voin kertoa, että kyllä nekin pienet muutokset tuntuivat. Iltaisin päivällisen jälkeen, olen aina ihan turvonnut kuin pallo. Se ei ole todellakaan mukavaa ja syö motivaatiota. Juuri tullut salilta ja kun syö, niin tuntuu että ihan turhaan treenasin, kun ei se näy missään.

Nukuin to-pe välisenä yönä liian vähän. Olin aivan naatti töissä, päähän särki ja mitään ei olisi jaksanut tehdä. Olin aivan varma, että salille menemisestä ei tule yhtään mitään. Mutta kuinkas kävikään? Suoraa töistä kotiin, laturit naamaan ja salille. Yleensä, jos olen ollut varma etten jaksa mennä salille ja menenkin, saan aivan sikana motivaatiota ja aikaan tappotreenin. Tällä kertaa ei kuitenkaan käynyt niin. Mua kiukutti joka ikinen asia. Tuntui kuin en osaisi enää tehdä mitään liikettä oikein, keskittyminen herpaantui vähän väliä, napit putosivat korvista, tukka ei pysynyt kiinni, tuntui että näytin aivan järkyttävältä. Halusin vaan treenin tehtyä ja pois salilta. Ei tullut kuuloonkaan, että olisi ollut mikään voittajafiilis. Päinvastoin aivan luuseri olo. Löntystelin salilta kotiin sohvalle ja olin aivan puhki.

Lauantaina heräsin migreeniin ja kurkkukipuun. Veto ihan poissa ja niin väsynyt. Otin peiton ja raahauduin sohvalle katsomaan telkkaria kera kahvin. Siinä makasinkin seuraavat 5 tuntia. Oli tarkoitus lauantaina mennä salille treenaamaan, mutta ei tullut kuuloonkaan. Hyvä kun vessaan jaksoi mennä. Illalla olo alkoi olla jo hieman parempi ja mietin, että pitäisikö sitä lenkille lähteä. Kuitenkin kun aloin miettimään, että vaatteet pitäisi vaihtaa, niin ehdoton no-no, ei  pysty eikä jaksa.

Tänään - sunnuntaina on vielä sama olo. Yskä on tullut kaveriksi. Hyvä kun jaksaa silmiä edes auki pitää. Taidan vain myöntää tosiasian, että olen kipeä. Tältä viikolta salikertoja kertyi siis vain kolme. Haluan nyt levätä kunnolla, etten ole seuraavia kahta kuukautta puolikuntoinen.

Minua vähän pelottaa tuleva viikko. Koska olo on niin heikko eikä pääse treenaamaan, niin ei saa syödä niin paljon kuin treenipäivinä. Viikko 4 alkaa ja ruokavalio tiukentuu aikalailla. Saa nähdä miten tulee käymään. Olo on tosi väsynyt, varmasti sen takia koska en ole terve. Huomaan, että mun ärsyttää paljon enemmän kuin aikaisemmin. Toivottavasti kaikki on vaan tästä flunssasta.

Periksi ei kuitenkaan anneta! Nyt katselen weheartit'sta motivaatio kuvia, lipitän teetä ja lepään. Sitten toivottavasti pääsen taas pien sujahtamaan treenivaatteisiin ja salille ;) Painokin oli tänään sama kuin tankkauspäivän aamulla, eli -500g lähtöpainosta. Tästä on hyvä aloittaa 4. viikko ja toivottavasti se lähtee siitä nyt reippaasti tippumaan.
Tsemppiä kaikille treeneihin ja toivottavasti vältytte syysflunssalta. Itse en olisi kuvitellutkaan, että sairastun, koska olen niin harvoin kipeä. Olen kyllä tosi iloinen, että superdieetin neljäs viikko alkaa! Nyt niitä tuloksia voi todellakin alkaa odottamaan, koska ruokavalio tiukentuu. Toivottavasti jaksaa kuitenkin treenata samallailailla ja voittajafiilikset päälle.

SD, viikko 2

Viime viikko lähti paremmin käyntiin. Töissä ei enää väsyttänyt. Ruokailu sen sijaan on ollut tuskaa. Aamupala piti vetää väkisin napaan. Lounaalla ei ollut vielä nälkä ja tuntui, että oksennan jos vielä syön. Silti ängin kaiken naamaan ja olikin seuraavat puoli tuntia huono olo ja mikään asento ei ollut hyvä. Kroppakin on ollut aika tukossa, koska en ole syönyt iltapalaa, joten en ole saanut iltakuituja.

Keskiviikosta lähtien kaikki alkoi rullaamaan hyvin. Viime viikolla pyöräilin ma-pe töihin. Kävin maanantaina, keskiviikkona, torstaina ja lauantaina salilla. Perjantaina kävin juoksemassa reilunu 10km lenkin ja lauantai aamuna menin 5km aamukävelyn. Ruoka alkoi maistumaan toden teolla ja välillä olikin jo kiva nälkä. Kana, riisi ja kookosöljy on mun aaaaaaaaaivan lempparia!!

Viikonloppuna ruokailut meni taas niin ja näin... Piti syödä useammin tai en pystynyt pitämään niin suurta taukoa seuraavaan ruokailuun kuin olisi pitänyt, koska muuten en olisi kerennyt syömään kaikkea.

Mittailin vähän mittojakin ja paino on noussut 1.3kg, mutta mahasta on kadonnut 1,5cm. Vaikka en ole piiiitkiin aikoihin painanut näin paljoa, olo on kuitenkin hoikka ja en jaksa stressaa painosta. Toivon, että ehkä se tällä viikolla lähtisi laskuun ja yllättyisin positiivisesti tulevassa mittauksessa! Jos vaikka tuo tankkauspäivä, jonka pidän keskiviikkona saisi vähän aineenvaihduntaa liikkeelle...

Mun jalat alkaa olemaan aika loppu. Kun mietin, että huomenna pitäis aamulla taas pyöräillä töihin, niin ei JAKSA. Jalat ei kestä.

Loppuun on pakko vielä todeta, että vitsi tähän menee paljon rahaa. Rahkaa kuluu niin paljon, että koko ajan saa olla kaupassa täyttämässä jääkaappia. Mulla jäi vielä tosi hyvin rahaa käteen tämän kuun palkasta, mutta aika hyvin ne alkaa olemaan loppu. Kannattaa siis oikeasti varata kunnolla rahaa, jos leikkiin ryhtyy. Mutta ihan superolo kun menee kauppaan, pakkaa ostoksia ja näkee sen mitä on ostanut! Kaikkea terveellistä, tulee niin hyvä olo ja kyllä tästä vielä selvitään!

maanantai 19. elokuuta 2013

Missä on ihmisten selkäranka?

Nyt oikeesti. Tuolla mä luen noita kanssakävijöiden kommentteja ja moni on jo luovuttamassa. HEI OIKEESTI ENSIMMÄISEN VIIKON JÄLKEEN? Moni ns. antaa itselleen luvan repsahtamiseen, koska: ''mä tiedän että en kuitenkaan pysty olemaan 6 viikkoa ilman herkkuja.'' WAT? Hyvät lähtökohdat! Ei ne herkut oikeesti juokse kaupasta pois tämän 6 viikon aikana. Jos nyt olen ilman herkkuja, ei se tarkoita ettet niitä koskaan saisi syödä. Kuka maksaa tästä n. 50e ja on valmis luovuttamaan? En minä ainakaan, en mä muuten rahojani tähän tuhlaisi.

Ja kuinka hyvät onnistumisfiilikset saa, kun selättää makeanhimon. Ai että! Itse en voisi kuvitellakaan, että sortuisin mihinkään tän 6 viikon aikana. Mä en vaan pysty. Enkä edes ajattele, että jotain muuta voisin suuhuni änkeä kuin sallitut ruuat. Okeiokei, syön mä muutamaa vihannesta, vaikka ne on kiellettyjen listalla. Siksi mua varmaan ärsyttääkin ihan tajuttomasti kaikki sortujat, kun joutuu kuuntelemaan niiden valitusta ''miks mä oon tässä kunnossa...'', ''miksi mä aina epäonnistun'', mitäpä jos ottaisit sen asenteen että MINÄ EN EPÄONNISTU. On paljon helpompi epäonnistua, jos on valmistautunut epäonnistumiseen. Sitten kun salille jaksetaan mennä, niin fiilistellään jeejee tein oikein tehotreenin, nytpä palkitsen itseni suklaapatukalla!! Mun mielestä on aivan ihanaa, että treenin jälkeen saa juoda suklaapalautusjuoman ja syödä hedelmän!

En vain voi ymmärtää, kuinka moni on heti aluksi valmis luovuttamaan tai sortumaan. Tänäänkin töissä työkaveri on päättänyt, että koska nyt on maanantai, niin alkaa taas terveellinen elämä. Kauanko se kesti? No siihen asti, kun joku toi kakkua kahvipöytään. ''Jos mä nyt vähän maistan..'' Jos et vain soisi itsellesi sitä mahdollisuutta? Sitten multa kysytään, että miten mä pystyn tähän? No mitenkö? En mä ajattele, että mä saan syödä kakkua, pullaa, sipsiä, karkkia. Ne ei ole mun mielessä nyt vaan siellä pyörii ne ruuat joita saan syödä (ja omomom, ne on hyviä!!) Ja minä olen päättänyt, että en sorru. Ei mun maailma siihen kaadu, jos en 6 viikossa saa yhtäkään pullaa.

Tuntuu kuin kaikilla olisi se mielipide, että dieettiruoka ei voi olla hyvää. Dieetillä on aina nälkä. No arvatkaan mitä? Mun mielestä noi ruuat on hyviä!! Silloin kun on nälkä (jota nyt ei pahemmin ole ollut...) Ruokaakin arvostaa paljon ennemmän, kun sen eteen on tehnyt töitä. On ansainnut elantonsa. Salin jälkeen tuntuu niin hyvältä, kun saa tehdä lohkoperunoita, kanaa, salaattia joukkoon vähän kookosöljyä. Oijoijoi.

Joten kaikille nyt tsemppiä!! ME PYSTYTÄÄN SIIHEN. Ja vitsi me näytetään hyvältä ens kesänä bikiineissä ;)

SD, viikko 1

Ensimmäinen viikko takana päin! Ja nopeasti hurahti.
Ajattelin, että kävisin aina maanantaisin vaa'alla, jotta näkisi edellisen viikon tuloksen. Maanantaisin voisin myös mittailla (toivottavasti) karisseet sentit. Aloitan kuitenkin mittaamisen vasta toisen viikon jälkeen :)

Superdieetti lähti aika nihkeästi alkuun. Maanantaina tein kotitreenin ja huh huh! Kun ei ole 2 kuukauteen tehnyt lihaskuntoa, niin oli kyllä hiki pinnassa ja paikat seuraavina päivinä kipeät! Tiistaina oli hyvin tuskaisaa päästä vessanpöntölle istumaan tai siitä ylös.
Tiistaina ja keskiviikkona olinkin niin väsynyt, ettei treenaaminen tullut kuuloonkaan. Venyttelin vain ja lepäsin. Sääkin oli aika surkea ja ei huvittanut lähteä kotoa salille päin. Saattaa tuo töihin paluukin vaikuttaa, mutta olin koko viime viikon järkyttävän väsynyt! Sunnuntaina nukuin päikkärit, vaikka en tehnyt oikein mitään.

Torstaina menin ostamaan shockia ja siitä inspiroituna pääsin salille asti! Oli kyllä aikamoista myrkkyä se shock, mutta toimi! Ja ai että ku tuntui olevansa takaisin kotona, kun sinne salille pääsi. Kun aloin treenaamaan, mietin vain kuinka ikävä tätä on ollut. Kyllä oli mukava treenata! Hikikin nousi kunnolla päähän ja siitäkös sai lisää energiaa ;) Oli ihan huippua! Motivaatio ihan katossa. Torstaina oli vähän uuden treeniohjelmaan totuttelua, paperi kädessä sinne sun tänne.. Testailua painoissa.

Perjantaina sama juttu shockit naamaan ja salille. Silloin olikin jo homma hanskassa. Tiedettiin painot ja täysillä vedettiin! Suoraan kotiin ja nukkumaan.

Lauantaina sama juttu, mutta testasin toista treeniohjelmaa. Tykkään itse tehdä enemmän painoilla, joten siksi vähän epäilytti tämä ohjelma. TURHAAN! Ihan samalailla hiki virtasi ja sai tehdä töitä!

Innolla odotin koko viikonlopun, että maanantaina taas pääsee salille! Ihanaa kun on kaksi eri treeniohjelmaa, niin ei tule kyllästyttyä ja motivaatio säilyy. Tuohon shockiinkin tottui jo aika hyvin kolmena päivänä. Menee jo paremmin alas. Muutama mieliteko tuli lauantaina, kun olisi vain halunnut saunan jälkeen käpertyä sohvalle katsomaan elokuvaa ja syödä jotakin hyvää. Mutta vaikka mun tekisi kuinka mieli jotain herkkua, niin tiedän etten tule sortumaan. Mua niin ärsyttää, jos ei löydy selkärankaa.

Vaikka yksi viikko on vasta takana, tuntuu että SD loppuisi jo kohta. Enää 5 viikkoa jäljellä ja ne jaksetaan painaa täysillä!! Mietin tosiaan, että jos sen jälkeen lähtis mukaan SD extraan tai in shapeen. Riippuu tuloksista ja vähän mielialasta. Tykkään kuitenkin eniten liikkua salilla ja siksi tuo BC oli vähän huono, kun piti tehdä niin paljon ulkonakin. Vaikka olihan se kivaa vaihtelua ja sai ulkoiltua. Toivottavasti tämä väsymys nyt vaan tasoittuu.. Ei oikein jaksa tehdä mitään muuta kuin maata sohvalla tai naputella koneella.

Ainiin.. Ruokailusta vielä. Tätä ruokaa on ihan liikaa. Viikonloppuna en vain millään saanut vedettyä enää iltapalaa. Ei ollut aikaa eikä ruoka olisi mahtunut masuun, ilman että olisi pysynyt siellä. Toivottavasti tämä alkaa pikku hiljaa tasottumaan. Koska kun en noita iltapaloja syönyt, niin en saanut iltakuituja. Siksi maha on ollutkin nyt ihan kova ja tukossa. Ei ole kauhean kivaa olla. Itse rahka kyllästyttää aika paljon, koska BC'ssä sai sitä kitata myös kunnolla. Siksi nykyään teenkin melkein kaikki aamu-/väli-/iltapalat smootien muotoon. Juomalla saa ne paljon paremmin alas! Kunpa tällä viikolla saisi kropan tottumaan tähän ruokailuun ja vatsan myös!

Se onkin nyt seuraavaksi laturia naamaan ja salille! Innolla puhkuen mennään :)

torstai 8. elokuuta 2013

Superdieetti 12.8

Heissan. Heti alkuun pitää pyytääkin anteeksi, että katosin. Mua ei kiinnostanut viikoilla 9-10 BC enää ollenkaan, saati siitä kirjoittaminen. Innostus alkoi loppumaan jo pikku hiljaa viikolla 7. Sen takia, että ei jaksanut enää tehdä mitään muuta kuin töitä ja käydä treenaamassa. Treenaaminenkin oli jo vaikeaa, ei huvittanut yhtään lähteä ja ei tullut niitä ihania onnistumisen fiiliksiä.

Olen/Olin todella tyytyväinen tuloksiin mitä sain aikaan BCllä! Voimaa tuli, lihakset kasvoi ja kroppa pienentyi. Kun BC loppu, aloitin kesälomani. Piti kyllä kesälomalla käydä salilla, mutta suoraa töistä suuntasinkin kavereiden kanssa rannalle tai terassille, joten juhannuksen jälkeen en ole käynyt kertaakaan salilla! Ulkotreenejäkin piti tehdä, mutta teinkö? En. Ainut mitä olen tehnyt, niin tarkkaillut syömisiäni ja käynyt lenkeillä. Ajattelen itse niin, että jos kesällä ei voi höllätä ja nauttia, niin koska sitten?
Nyt olenkin aivan valmis uuteen treenikauteen, ruokien punnitsemiseen ja kiinteytymiseen!
Pari kiloa on tässä kesälomalla tullut lisää, koska ollaan oltu niin paljon reissussa että kaupasta ollaan napattu jotain helppoa ja nopeaa mm. hampparit, pitsat, hodarit... Tän viikon maanantaina iski kunnon ahdistus ja oksetus. Kroppa on aivan tukossa ja maha pömpöllä koko ajan. Painoa on tullut se 2 kiloa lisää, mutta näyttää enemmänkin viideltä lisäkilolta, koska maha on aivan järkyttävän tukossa hiilareista. Paras aamupala vain on kun se pari kuppia kahvia ja ruisleipää kaikilla lisukkeilla, nam. Eilen tuli heitettyä kaikki kalkkunat, juustot, voit ja leivät roskiin, koska en jaksa tätä turvotusta enää. Itselläkään ei ole kiva olla, kun ei tiedä miten olla.


Tuommoinen kroppa oli viikolla 8 viikonloppuna. Ja tuon haluan ehdottomasti takaisin! Tuosta kropasta ollaan pikkasen matkan päässä, kiitos kesän. Mutta nyt jaksaa taas painaa, kun on tuoreessa muistissa että vaikka ruoka/herkut maistuu hyvältä suussa hetken aikaa, ne ei tee sun kropallesi välttämättä hyvää ja pidä mieltä virkeenä! Kyllä huomaa, että oon ollut paljon väsyneempi, kun on tullut hiilareita vedettyä. Ja sen takia olenkin nyt aloittamassa superdieetin 12.8. En malta odottaa! Nyt olen jo poistanut leivän ruokavaliosta, herkuttelen loppuviikon kaikilla ihanilla salaateilla, mutta hiilarit pidän pienemmissä määrin, koska haluan taas kropasta puhtaan ja toimivan. Lauantaina lähdetään viimeistä kertaa tyttöjen kanssa bailaamaan ja sunnuntaina aion pitää kunnon darramättöpäivän mikäli siltä tuntuu. Ja maanantaina treenien ja ruokavalion pariin ;) Ihan innolla teen jo muistiinpanoja treeneistä, kokeilen liikkeitä ja kirjailen ruokavaliota ylös. Tässä sitä taas mennään! Palan halusta jo päästä salille, saada hikeä pintaan, onnistumisen kokemuksia treenissä ja ruokailuissa, saada tuloksia AH! I CANT WAIT!!

lauantai 8. kesäkuuta 2013

BC, viikko 8

Ooh. Siitä onkin pitkä aika kun olen viimeksi kirjoitellut. Ylihuomenna alkaakin viikko 9. Eli enää 2 viikkoa jäljellä! Loppu rutistukset.

Iloisia uutisia! Nyt on minunkin painoni lähtenyt laskuun, jei! Huomenna/maanantaina pidän punnituspäivän ja mittauksen. Vaikka nyt onkin alkanut tapahtumaan, niin samaan aikaan toivon että tämä loppuu. Motivaatio on kokonaan liikunnasta kadonnut. Tämä viikko on ollut rankka, koska työpäivät ovat hyvinkin pitkiä ja koska on niin ihana sää, tekisi mieli mennä kavereiden seuraksi rannalle EIKÄ lähteä treenaamaan vähätkin vapaa-ajat pois! Itseäni en ole tällä viikolla KERTAAKAAN saanut pakotettua salille, olen treenannut ainoastaan ulkona. Ei huvita kyllä yhtään mennä salille näin kauniilla säällä, mutta samaan aikaan voivottelen sitä että sali menee kohta kesälomaksi kiinni. Tulee varmasti ikävä, mutta syksyllä on sinne mukava palata.

En oikein muista miten 6 ja 7 viikko meni. Siinähän ne. Kaikki olen tehnyt mitä on pitänyt ja ohjeista en ole lipsunut. Silti minusta tuntuu, että ihan kuin en enää noudattaisi tätä. Varmaan koska en ajattele bc'tä enää 24/7 ja haluan tehdä muutakin kuin treenata. On se jännä, mä ajattelin että kun kesä tulee, niin treenaushimo vaan nousisi! MUTTA EI. Päin vastoin. Haluan vaan käristyä auringossa, istuskella kavereiden kera terassilla..

Viime viikolla oli uusi tankkaus, hih! Ja se tulikin oikein mainioon aikaan, koska alkuviikosta motivaatio oli todellakin poissa. Ruokavalio kiristyi, koska ruokia tippui pois. Alkuviikosta oli tosi voimaton olo, olin hyvin väsynyt ja turhautunut. Mutta sitten kun paino alkoi tippumaan, sain todellakin lisää fiilistä! Ja tankkaus sattuikin hyvälle päivälle, meinaan oli ylioppilasjuhlat! Vedettiin serkun kanssa itsemme kunnolla täyteen ja fiilis oli mainio. Kaunis päivä ja sai syödä jätskiä! Naminami. Seuraava jäätelö syödäänkin juhannuksena.

Oi vitsi on hyvää, kun heittää ananasta kanan/jauhelihan joukkoon. Suosittelen!

Tänään heti aamusta suuntasin rannalle. Ajattelin että PLÖÄH en todellakaan jaksa tänään treenata. Nyt voi treenit jäädä normaalin viiden sijasta neljään. Makasin auringossa 6 tuntia! Sitten olikin jo hirmu nälkä, joten päätin lähteä syömään. Minun olisi pitänyt käydä kaupassa ostamassa ruokatarvikkeita, mutta en jaksanut. En jaksanut miettiä mitä pitää ostaa ja kiiruhtaa kauppaan, koska kaupat menevät kuudelta kiinni. Niin päätinkin hypätä pyörän selkään ja polkea porukoille. Poljin ensiksi perille ja perillä tein ulkotreenin. Sitten kasasin jääkaapista tarvittavat ainekset reppuun ja takaisin kotia kohti ;) Saldoksi tulikin 20km pyöräilyä ja ulkotreeni. Oon kyllä nyt aivan poikki. Aion suunnata suoraan sohvalle ja varmasti aika pian siihen myös nukahdankin.

Onneksi lisäintoa liikuntaan saa UUSISTA TREENIVAATTEISTA. Nyt on vihdoinkin juoksushortsit! Uudet lenkkarit on tulossa postissa ja tilasin myös semmoisen juomapullo tsydeemin, minkä saa mukaan lenkille. Voi lenkkeillä huoletta kuuminakin päivinä, ilman hirveää janoa.

Ensi viikon tavoite on päästä ainakin kaksi kertaa salille treenaamaan. Mä kuitenkin haluan salille, mutta jotenkin sinne lähteminen on niin raskasta. Ulkotreenin kun voi tehdä heti töiden jälkeen, mutta jos haluan salille, niin ensiksi pitää tulla kotiin syömään ja hakemaan kamat, sitten vasta salille. Jää paljon enemmän aikaa, jos teen ulkotreenin. Hmph. 

Sen voin vielä loppuun kertoa, että olen mahdomman tyytyväinen mun vartalosta. Tänään koko päivän rannalla vain ihailin mun kroppaa ja päivittelin, että näänkö mä nyt aivan oikein. Mä olen hoikka! Tilasin yhdet shortsit S-kokoa ja joudun palauttamaan ne, koska ne olivat liian LÖYSÄT. Oikeasti mitä ihmettä? Mä mahdun jälleen mun 3 vuotta kaapissa lojunneisiin shortseihin, jotka silloin kun ne ostit, oli jo liian tiukat. Nyt ne on jo vähän liian isot.Vaikka mulla ei olekaan mitään hirveää painon muutosta tullut eikä senttejäkään ole lähtenyt, iho on kiristynyt huomattavasti. Mulla ei tule enää makkaroita?? En joudu vetämään vatsaa sisään rannalla, jos istun.

Innolla menen tänään nukkumaan, että pääsen huomenna vaa'alle. Innolla odotan ensi viikkoa ja loppu rutistuksia. Mutta nyt! Sohvalle.

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

BC, viikko 6

Heissunkeissun. Näin pyörähti kuudes viikko käyntiin. Jäljellä viikot seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen! Voiton puolella ollaan jo.

Lepo ja tankkaus takana. Vähän hävetti lukea tuota viime valituspostausta.. mutta kaikki ei mene aina täydellisesti ja välillä on paskoja päiviä.
Nyt on jalat taas kunnossa ja sen huomaa treenatessa! Pyöräilessäkin pääsee taas paljon kovempaa ja jaksaa polkea. Matka taittuu viime viikkoon verraten 3 minuuttia nopeammin!

Viime viikon perjantai meni hitaasti. Päässä pyöri herkut. Perjantai illalla, olin kuin pikkulapsi joka odotti joulupukkia. UNI EI TULLUT. Päässä pyöri keittiössä oleva jäätelöpaketti, ruisleipä, juusto, mysli, karkkipussi... oijoi! Heräsinkin jo seitsemän aikaa lauantaina, hohoho. Ja eikun keittiöön kokkailemaan ;)
Ensiksi väsäsin mannapuuroa! Kuten kuvasta näkyy, sitä tuli TODELLA vähän. Toi on ihan minilautanen ja sitä ei ollut edes puolta lautallista. Harmillista, koska se oli hyvää. Tein mannapuuroa ensimmäisen kerran, enkä todellakaan tiennyt kuinka paljon pitäisi tehdä.

Ei mennyt kaikki ihan täydellisesti.. Onnistuin heti polttamaan maidot pohjaan kokkailessani.


Koska puuroa tuli niin vähän, päätinkin tehdä lämpimiä voileipiä! Huomasin katseellani juustopatonkia, jota en ole syönyt viimeksi??? En edes muista! Joskus alkusyksystä. Puolitin sen, heitin päälle kinkkua, paaaaljon juustoa ja mikroon! Oih!! Se ihana suu pala kun haukkasin. Se vain haihtui mun suuhun. Niin pehmeetä, niin höttöö.. MUTTA HYVÄÄ. Sit olinkin jo ihan täynnä. Hetken päästä iski armoton väsymys. Kävin suihkussa ja simahdin samantien sänkyyn. 
Kolmen tunnin päästä heräsin ja mielessä vain seuraava: ''Mitäs minä sitten suuhuni laitan?'' JA KEITTIÖÖN.
EIKUN RUISLEIPÄÄ. Tää on mun rakkaus. Kahvia ja ruisleipää juustolla ja kinkulla. Ennen Bc'tä ja ennen Gojuttago -dieettiä, tämä oli mun herkku sunnuntai aamupala. Se varmasti palaa jollain tapaa mun ruokailuun, kun BC loppuu. Tosin, olin hieman pettynyt, kun se ei ollutkaan NIINMAHTAVANHERKULLISENSUUSSASULAVAA kuin olin muistanut. Hyvää silti. Tämän jälkeen kömmin telkkarin ääreen ja avasin:
KARKKIA. 5 VIIKKO ILMAN KARKKIA. Nyt sitä sai syödä! Ja ei edes tehnyt mieli, söin silti. Kerkesin syömään ehkä 10 karkkia, kun iski huono olo. Pussi pois silmistä = pois ajatuksista. Ihanaa, että olen taas oma itseni. Mä olen nyt tajunnut sen, että jos kiellän itseltäni herkut, niitä tekee niin mieli. Siksi, kun tämä BC loppuu, aion herkutella mikäli siltä tuntuu. Näin vältän överit. Minulle ei sovi kerran viikossa herkuttelupäivä, koska se menee siihen että vedän vain kaikkea epäterveellistä ja liikaa. Syksyllä, kun en ollut kieltänyt itseltäni herkkuja, en ajatellut niitä ja söin ehkä kerran parissa kuukaudessa MUUTAMAN karkin. Tähän haluan palata. Aina kun söin jotain hyvää, niin ei tullut epäonnistujan fiilis, ei tullut morkkiksia. Miten mä voisin epäonnistua, kun en ole sitä itseltäni kieltänyt? Övereissä taas sanoin aina itselleni ''tämä on viimeinen'' ja jäikö se viimeiseksi? EI!! Sit pari lisää, jonka jälkeen sama soopa. Taas epäonnistuin.. ja tätä jatkoin aina huonoon oloon asti. Sit manasin itseni ja olo oli karmea. EI ENÄÄ IKINÄ KARKKIA. Kunnes meni muutama tunti ja huono olo helpotti. Takas karkkipussin luo... Huoh.
Mä en oo muutenkaan mikään karkin rakastaja, enemmänkin tykkään hyvästä ruuasta. Nyt vaan jotenkin tän diettailun ja liiallisen ruokailuun kiinnitetyn huomion takia on saanut mut ajattelemaan, että tykkäisin karkista hirmuisesti. Vaikka aina kun syön sitä, mulle tulee heti huono olo. Aina kun vippaan suuhuni karkin, niin okei, onhan se ihan jees, muttei taivaallista, niin kuin esimerkiksi nykyään tekemäni jauheliha ;) Valitsisin sen mennentullen karkin sijasta! 
Tää on tosi hyvä keino/neuvo mikä mulle kerrottiin. Että jos alkaa tekemään herkkuja mieli tai kaduttaa ettei niitä voi/saa syödä, niin ei ne mihinkään lopu kaupoista. Kyllä niitä on siellä tän BCn jälkeenkin. Jotenkin tää helpotti mua aivan kamalasti. Varmaan just sen takia, että vaikka kieltäydyn niistä nyt, se ei tarkoita etten niihin enää ikinä saisi koskea. Se ajattelu tapa myös, että ajattelen mitä SAAN VIELÄ SYÖDÄ eikä se, mitä en saa syödä. On ihanaa ajatella, että tänään saan vielä suuhuni rahkaa, kanaa, salaattia, hedelmiä.. jäljellä on vielä viidestä ruokailusta kolme!
MYÖNNETTÄKÖÖN, ETTÄ JÄTSKI MAISTUI. Sitä oonkin himonnut joka auringoinen päivä ja tulen varmasti vielä jatkossakin himoamaan. Ja ai että tämä vanilja&valkosuklaa oli hyvää! Juuri sellaista vanhanajan vaniljan makuista mitä kaipasinkin. Suli suussa. Tätä löytyy ehdottomasti mun pakastimesta kesällä. Ai että mä odotan sitä, että voin töiden jälkeen kipaista kaupassa ja hakea jäätelötöttörön. Sitten syön sen oikein nautiskellen ja antaumuksella. Piristystä päivään!



Illalla väsäsin vielä hedelmäsalaatin. Ja voin rehellisesti sanoa, että tämä oli paljonpaljonpaaaaaljon parempaa kuin ne karkit mistä tuli huono olo. Miksen vaan ikinä muista sitä silloin, kun olen karkkihyllyllä? Ehkä mä vielä joskus... tankkauspäivästä viisastuneena.

Tankkauksen jälkeen ei ollut ollenkaan vaikea palata arkeen. Mulla oli vaikeuksia tankkauspäivänä keksiä mitä sitä TEKISI mieli, kun kerrankin sai syödä mitä tykkäs. Mulla ei tehnyt oikein mitään edes mieli. Jätskiäkään ei tehnyt mieli, mutta totta kai se oli ihanaa kun sitä söin. Mutta ei tullut fiilistä ''älä lopu vielä'', mikä tulee usein BC ruokailujen kanssa. Tosin tankkauksessa sai syödä niin paljon, että tuli täyteen, kun taas BC'ssä on tietty määrä. Tankkaus meni sinänsä huonosti, että piti syödä 6 kertaa päivässä. Mulla oli niin paljon menoja, että söin 4 kertaa. Oli kyllä ihana päästä kavereiden kanssa ulos syömään, kun itsekin sai laittaa jotain suuhunsa! :)

Nyt viikko kuusi on startannut. Kaksi ulkotreeniä takana. Motivaatio oli todellakin kadoksissa, kun ei ollut liikkunut vähään aikaan. Sain kuitenkin itseni revittyä ulos treenin vetämään, sen voimin että se oli uusi. Luin ohjeet ja ajattelin, että tämä onkin aikas helppo... HELPPOUS OLI KAUKANA. Kirosin kaikki maailman voimasanat, kun treeniä tein urheilukentällä. Onneksi olin yksin, en olisi halunnut aiheuttaa kenellekään traumoja. Naama oli norsunvitulla koko treenin ajan, vaikka samalla oli loistava fiilis. Treeni vei vain kaikki mehut eikä yksinkertaisesti jaksanut hymyillä. Tein mm. 350 kyykkyä ja voin sanoa, että TÄNÄÄN TUNTUI REISISSÄ. Ja pepussa!! Mulla ei oo tän bikini challengen aikana tuntunut kertaakaan takalistossa ja vihdoinkin tuntui! TUNTUI KYLLÄ TREENIÄ VETÄESSÄKIN ETUREISISSÄ, ETTÄ HUH HUH. Tänään tein ton treenin uudestaan ja mun etureidet huus. Ne huusi ehkä kuitenkin hiukan vähemmän kuin eilen? Mutta sama norsunnaama oli kuin eilenkin. Samanlailla kirosin kuin eilenkin. Mutta loppuun mentiin.
Ensiksi tänään oli 10 tunnin työpäivä, joten ei todellakaan napannut ajatus lähteä salille. Tai edes kotiin polkemaan. Ulos. Halusin vain sohvalle, peiton alle syömään jäätelöä. Oli niin kurja sää. Heti kun pääsin töistä, niin fillarin selkään ja polkemaan! Tässä vaiheessa vielä ajattelin, että.. noh.. jos sitä pitäis lepopäivän tänään. Nyt ei vaan jaksa. 5km poljettuani eteenpäin, nuo ajatukset olivat jo kaukana. Päätin kuitenkin, etten salille jaksa lähteä, koska menee niin myöhään ja on aikainen herätys, joten tehdään tänään sama ulkotreeni.
Eikun urheilukentälle, pyörä sivuun ja tekemään! Vesipisarat ropisivat ihanasti naamalle ja näin tuli taas eyeofthetiger fiilis. Voin kertoa, että oli muuten HELVETINMAHTAVA olo, kun pääsin kotia. Se vaan on niin, että heti kun pääsee liikkumaan, niin ei malta lopettaa. Se lähtö, se on se haastavin.

Voin kyllä kertoa, että ihan mahtava tunne kun jaloissa tuntuu niin, että on vaikea istua wc-pöntölle. Tietää ainakin tehneensä jotakin ja oikein! Nyt aion (vihdoinkin) käpertyä viltin alle, lämpimän teen turvin ja lukea uusinta cosmoa!



 Loppuun vielä:



Ei oikein onnistunut eikä sujunut minun täytetyt paprikat. Ei mennyt niin kuin kokkikoulussa. Kaaottisen näköistä, mutta näkö pettää ;) hyvältä se nimittäin maistui!!



Anteeksi jos toistan itseäni hirveästi, en vain yhtään muista mitä olen kirjoitellut viime aikoina.


torstai 16. toukokuuta 2013

BC day 32

Mua kiukuttaa, ahdistaa ja ärsyttää. Tuntuu ettei musta oo mihinkään. En oo treenannu tarpeeksi lujaa, valitan, oon syöny ihan väärin ja aivan kuin kaikki olisi pilalla!
Kuin mulla ei olisi mahdollisuuttakaan pienentyä, laihtua, hoikistua tai päästä kesäkuntoon. Ainakaan 2013. Musta tuntuu, että syksyllä taas on mahdollisuus päästä kesäkuntoon 2014.
Silloin armoton treeni vaan päälle ja aerobista enemmän. Tuntuu että kaikilta muilta tämä käy paljon helpommin. Nyt musta tuntuu etten ole edes yrittänyt.

Mä haluan juoksemaan. Mä haluan juoksemaan nää kaikki ajatukset pois. Sillä mä tiedän että se auttais. Se on aina auttanut, kun on saanut vetää täysiä tunnin metsässä juoksemassa.
Yksin. Omien ajatusten kanssa. Auringon laskiessa, ilman viilennessä. Mutta ei. Tänään mä en voi juosta, mulla on lepoa. Lepoa vielä seuraavat 3 päivää. Ahdistaa jo nyt.
Tankkaus myös. Miten mä saan muka tankata, kun en ole edistynyt? Mitä ne lisähiilarit muka antaa mulle, muuta kuin lisää painoa? Mulle kerrotaan, että se nopeuttaa aineenvaihduntaa.
Mitä jos mä olen erilainen kuin kaikki muut maailmassa? Mitä jos tankkauksen jälkeen mä en osaa olla ilman herkkuja? Mä epäonnistun.

Tällä hetkellä mä vaan niin odotan sitä että BC loppuu. Saisin syödä mitä haluan. En puhu herkuista. Puhun siitä, että kun saan syödä mitä haluan, saan liikkua miten haluan.
Nyt puhun herkuista: Kun mä sallin itselleni herkut, en niitä ajattele. Niitä ei tee mieli. Mua pelottaa etten osaa nauttia tosta tankkauksesta. Jos tulee armottomat morkkikset?
Sunnuntaina olo on ihan kamala. Mä kaipaan sitä, että voi ostaa jäätelön kaupasta ja oikeasti nauttia siitä, koska ei tee sitä niin kamalasti mieli, että hups! 5 sekunnin jälkeen se on mennyt jo. Ja nyt haluan toisen jäätelön. Silloin kun en kiellä itseltäni herkkuja, mä osaan nauttia niistä. Se on pikku kiva piristys päivään enkä koe epäonnistuneeni, koska miksi olisin? Kun mä en kiellä herkkuja, mä en voi epäonnistua kun syön niitä. Eikä mene överiksi, koska miksi mun pitäis vetää niitä nyt armottomasti, koska voin huomennakin käydä jätskillä, jos haluan?

Mä aion kyllä ensi viikolla aloittaa taas juoksun. Mutta en usein, 1-2 kertaa viikossa. Mua vain pelottaa, että kun tähän ruokavalioon ei ole laskettu juoksua, että mun olo muuttuu voimattomaksi, heikoksi ja nälkäiseksi. Mutta mä kaipaan ja tarvitsen juoksua. Juoksu on aivan ihanaa. En tajua miten vuosi sitten mä vihasin juoksua. Juoksu oli kamalaa. Ei sitä jaksa kukaan, miksi joku haluaa edes juosta? En voinut käsittää. Pikku hiljaa aloin vain tehdä kävelylenkkejä, hölkkäsin pari minuuttia, jonka jälkeen taas kävelin. Eräänä päivänä heti lenkkipolun alussa mä halusin lähteä juoksemaan. Niin mä juoksin. Jaksoin. Ihanaa ja niin vapauttavaa. Mä juoksin kotiovelle asti. Olin niin ylpeä ja mietin, että olinko mä tosiaan jaksanut juosta koko lenkin? Olinko mä oikeasti juossut sen koko matkan? Ja halusin silti juosta lisää? Niin mä rakastuin juoksuun.

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

BC day 31, payday!

Jes tilin täydennystä. Ja JALKALOMA ALKOOOOOOOOOOOOI. Viimeinen treeni on ohi! Ihan kun joku kesäloma olis alkanu, ku tuntuu ettei huomenna olis töitäkään? Tai okei, tuntuu et olis jo torstai ja huomenna alkais loma. Ihan outoa, kun voin huomenna tulla töistä kotiin eikä ole kiire treenaamaan! Saan tehdä mitä mä haluan!

Palkkapäivän kunniaksi pitää tietysti käydä ensimmäiseksi kaupassa ;)

 Vihdoinkin sain hankittua soijalesitiiniraetta. Tänään heti testaamaan!


Ostin oliiviöljyn sijasta kookosöljyä. Vitsi öljyt on kalliita. Oli heti pakko testata kookosöljyä päivällisen kanssa. Ja millasta tököttiä! En sanois kyllä öljyks ollenkaan! Päätinkin tehdä niin, että paistoin jauhelihan, heitin lautaselle, palan kookosöljyä päälle sulamaan. JA AI ETTÄ. NIIIIIIIIIN HYVÄÄÄ. Nyt alan kyllä ostamaan pelkästään tätä. Suosittelen kookoksen ystäville! Sai kyllä ihan erilaista jauhelihaa kuin aikasemmin. Naminami.

Nyt matkaan tarkkui vanukkaista valkosuklaa. Tätä tein jo huomiseksi evääksi, tuoksui ainakin hyvälle! Tänään iltapalalla aion tehdä pannukakun tuosta valkosuklaasta. Päälle mansikoita ja mustikoita<3 Kuulostaa ainakin äärettömän hyvältä (niin että kuola valuu jo), saa nähdä mitä todellisuudessa on. Mulla on niin ikävä valkosuklaata, että parempi olla hyvää!!
Jääkaapin täyttöä! Ei saa oikein paljon kerralla ostettua, koska pitää mennä pyörällä. Nyt ostin heti kunnon satsin marjoja, että ainakin riittää! Mansikoita, mustikoita, vadelmia.. ah! Mä luulin että mustikoita saa vain 200g pusseissa ja siksi en ole niitä raaskinut ostaa, kun menis pussi päivässä ja hinta on yli 2e. Omia mustikoita en voi syödä, koska pakastamisessa on käytettyä sokeria. Luulin, että joudun heittämään hyvästit 10 viikoksi, mutta tänään taas päivä pari kun näin kilon pussin pakastealtaassa!

 Nyt sitten odotellaan, että nesteet lähtee. Toivottavasti mittanauha ja vaaka näyttää kivoja lukemia!

tiistai 14. toukokuuta 2013

BC day 30, lomaa kiitos!

30 päivää takana. Mä kyl huomaan, että mun jalat todellakin alkaa olemaan loman tarpeessa. Pitää pyörräillessä vaihdetta pitää alempana, prässissä piti pudottaa viimeisissä sarjoissa kiloja pois ja se tunne, kun olin prässissä! Mikä polte! Melkein itku tuli, mutta samaan aikaan niin loistava fiilis, kun tiesi, että nyt se on ohi. Ei salitreenejä ainakaan 5 päivään. Oli kyllä ihana fiilis lähteä salilta pois. Valitsin juuri ja juuri portaat hissin sijasta, kun käppäilin asuntoon. Ja pääsin juuri ja juuri viimeiset portaat ylös. LOMAAAA kiitos. Vielä huomisen päivän ulkotreenit ja sitten totaalialepoa. I-h-a-n-a-a-a-a-a!! Paitsi tietysti poljen töihin vielä torstaina ja perjantaina. Lauantai ja sunnuntai on pelkkää lepoa. Heti kun herään, kömmin suoraan pihalle jatkamaan unia bikineissä! Siitä on mun tuleva viikonloppu tehty. Lepoa, tankkausta ja aurinkoa. Eikös kuulostakin ihanalle? Mä tuskin aion poistua kotoa mihinkään, ainakaan toivottavasti.

Lauantaina ajattelin uskaltaa mennä vaa'alle ja leikkiä mittanauhan kanssa. Kun olis ollut pari päivää lepoa, niin nesteen pitäisi ainakin kadota. Mahdankohan maanantaina uskaltaa ollenkaan astua vaa'an päälle, kun on tankkaus takana... Kiinnostais kyllä tietää kuinka paljon se paino nousee hiilareiden takia! Mä toivon että edes jonkin näköisiä tuloksia olisi tullut vaa'an lukemiin tai senttien!

Nyt aionkin suihkun raikkaana valahtaa sohvalle. Sieltä tuskin nousen mihinkään pariin tuntiin. Eikun Jutta ja puolen vuoden superdieetti pyörimään, niin jaksaa vielä huomisenkin! Onneksi tänä yönä saa taas hyvin nukuttua. Toivoisin kyllä että alkaisi satamaan. Mikäs sen ihanampaa ja rentouttavampaa kuin nukahtaa sateen ropinaan?

maanantai 13. toukokuuta 2013

BC day 29

Ja näin startattiin viikko 5, jippii! Takana on kaksi tuntia unta. Aamulla reippaana töihin himoiten koko matkan kahvia. Jos jostain saisi lisäpuhtia päivään.. Noh! Saavun töihin ja kipitän suoraan kahvinkeittimen luokse. JA MITÄ. KAHVI. ON. LOPPUNUT. Ei hyvin alkanut tämä päivä ei. Siinä pari tuntia yritin pysyä hereillä, kunnes työkaveri saapuu ja kysyy onkos kahvit valmiina. Oliko? Onneksi tämä ihanainen nainen lähti hakemaan kaupasta paketin<3 Päivä lähti heti nousuun!

Kun pääsin töistä, pyöräilin suoraan portaiden luokse tekemään ulkotreenit. Niin hyvä treeni oli, että kiskoin sarjan extraa... Kaupan kautta kotia. Oli hirrrrmu ikävä viinirypäleitä, joten niitä oli pakko ostaa! Kotiin ja palautusjuoma naamaan. Sain jostain lisäenergiaa ja päätin alkaa siivoamaan. Nyt on pyyhitty pölyt, imuroitu, pesty lattiat, pesty pyykkiä, tiskattu... Nyt kun istuin tähän alas, niin kuinkas ollakkaan että alkoi väsyttämään? Koko ajan pitäisi pysyä liikkeessä. Miten musta tuntuu, että kohta makaan tossa sohvalla unten mailla?

Tänään himoitsen hedelmiä. Appelsiineja, mandariineja, banaania, ananasta... IHAN KAIKKEA. Siksi päätinkin että teen lauantaina hedelmäsalaattia! Oi vitsi jos sais vielä tuoreita mansikoita!! Mä oon kyllä tekemässä ihan kaikkea lauantaina, saa nähä mitä sitten saan tehtyä. En nimittäin halua vetää överiksi. Se on ainakin varmaa, että haluan VANHANAJAN VANILJAJÄÄTELÖÄ, mutta myydäänkö sitä enää missään? Osaako joku auttaa? Lidlissä oli joskus 5 vuotta sitten, mutta onko enää?

TÄÄ ON NIIN NANNAA! Raejuustoa, omenaa, kanelia ja cashew pähkinöitä.

Tän päivän päivällinen. Kanaa, viinirypäleitä, banaania ja salaattia. HERKKUA.


Mä haluaisin mun ipodiin uutta treenimusiikkia, mutta tuntuu että kaikki musat tursuu jo korvista ulos, saa koko ajan skippailla biisejä ja menee hermot kun ei löydy mitään hyvää. Saa toki kertoa hyviä treenibiisejä, jotka antaa potkua perseeseen ;)

Ainiin! Eilen innostuin tilaamaan repun, mukavampi pyöräillä kun on laukku joka pysyy paikoillaan. Toi olkalaukku ei aja oikein asiaa. (Puman<3) lippiksen ja treenishortsit! Pääsee kirmailemaan lenkkipoluille sopivat varustukset päällä. Musta on niin kaunista, kun naisella on lippis ja sieltä reiästä tulee ihana poninhäntä! Sit vetää täysiä jossain juoksuradalla. Tänä vuonna... MÄ OLEN SE NAINEN. Toivottavasti noi juoksushortsit ei vaan näytä juntilta. Tulee mieleen 70-vuotias papparainen, jolla on samanlaiset housut kun noi. Keskiviikkona meneekin uudet bikinit tilaukseen ;) Ajattelin myös löhötä koko viikonlopun ulkona aurinkoa ottaen ja rusketusta saaden!

Oletteko muuten testanneet niitä fastin vanukkaita? Mä ostin sen minttusuklaan ja se oli mun mielestä hyvää. Nyt ajattelin kokeilla tuota valkosuklaata. Toivottavasti olisi namia. Sitten olisi vielä testattavana caramel ja sulkaa. Jotkut ovat sanoneet että se caramel on ihan ällömakea, ettei mene edes alas. Sillä sais varmaan hyvin helpotettua makeanhimoa vai?


Viikonlopun herkkuhetkiä. Pannaria ja coca-cola lightia<3

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Äitienpäivä rutistukset

Huh huh mitä settiä! Nyt oon kyllä niin ylpee ittestäni, että!! Aamulla oli aamulenkki, sen jälkeen salille rehkimään itku silmässä. Sitten sainkin ajatuksen, että voisin yllättää äidin viemällä hänelle valkovuokkoja ja alpenin välipalapatukan! Hoho, jotain terveellistä kun äiti ei pahemmin herkuista välitä. Minäpä toteutunkin tämän idean ja nyt tuli 22km pyöräiltyä! Oon kuluttanut mun sykemittarin mukaan tänään 1103 KALORIA. Wippiii! Toivottavasti ei ole tänään illalla eikä huomenna hirveä nälkä. Kulps.

Nyt innolla etsimään netistä uusia bikineitä ;) Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

BC day 28

4 Viikko takana. Mitäkö se tarkoittaa? Huomenna alkaa 5 viikko! Eli puoli välissä ollaan jo. Hui kamala.

Tää viikko on mennyt älyttömän hyvin, woop woop! Maanantaina kävin vielä muiden liikuntojen lisäksi 8km iltalenkillä. Tiistaina huhkin saman ulkotreenin ja keskiviikkona olinkin ihan poikki! Hain vain kaupasta coca-cola lightia ja käperryin sohvalle. Aikaisin nukkumaan ja torstai aamusta heti lenkille! Juoksin 7km 180-190 sykkeellä! HUH HUH. Tuli kyllä hiki ja naama oli tulipunainen! Otin pienet päikkärit ja salille. Salilla innostuin hieman lisäilemään painoja ja hiki virtasi taas ;) Välillä kävelin ristiin rastiin ja mun ilme oli varmasti kaunis. Oli kyllä ihanan rauhallista, koska oli helatorstai. Perjantaina vietin vapaapäivää töistä ja heti aamulla lähdin 10km pyöräilylenkille. Päätteeksi tein ulkotreenin ja ah! Viikonlopun viettoon. Treenin jälkeen kävin suihkussa ja mitä huomasinkaan! MULLA ON RUSKETUSRAJAT??? Ilmeisesti siellä nyt jo ruskettuu! Pääsiskin kohta jo rantsulle kärventymään ja vitsit sitten valkoiset treenivaatteet näyttää hyvältä! Loppu perjantain vain makoilin sohvalla ja olin koneella. Lipitin lisää laittia. Lauantai aamusta lähdettiinkin heti Helsinkiin päin teatteriin, omat eväät mukana!
Väliajalla hipsin vessaan ja vetäisin tämmöisen!
Käytiin katsomassa yksi mies ja kaksi pomoa. Hyvähän se oli, muttei niin hyvä kuin mikä viimeksi oltiin katsomassa. Kivasti ottivat kyllä yleisön mukaan ja paria kohtaa saakin miettiä, että oliko kyseessä avustaja vai katsoja. Jos oli katsoja, niin onneksi en ollut minä! Vatsalihakset saivat kyllä välillä kyytiä. Veli kommentoikin yhdessä vaiheessa: ''Kaikki muut on vaan hiljaa, niin mun sisko räkättää vieressä.'' Hohohoo, kivaa siis oli! Teatterin jälkeen sunnattiin kiinalaiseen syömään.

Omat herkkueväät vetäsin autossa ennen kiinalaiseen astumista
Muut herkuttelivat oikein kunnolla! Tilasivat alkupalat ja kaikki. Kevätkääryleitä, katkarapusalaattia, keittoja...
Ainut mitä minä tilasin kiinalaisessa oli tämä.
Siinä sitten koko perheen voimin juteltiin ja hassuteltiin.
Pöytä koreaksi!
Muut mutustivat suu täynnä ihania ruokia ja riisiä. Minä näpläsin servettiä ja koitin hörppiä zerotani erittäin hitaasti. Välillä kyselin kaikilta, että miltäs maistuu! Voin vain kuvitella mitä makunautintoja toiset kokivat.. Oli kyllä taas ihana olla koko perheen voimin viettämässä aikaa<3 Loppujen lopuksi, mua ei edes harmittanut etten syönyt, mun ei pahemmin edes tehnyt mieli! Joten, yksi sortuminen vältetty kunnialla ;) Nyt tietää, että ei ole PAKKO syödä ravintolassakaan, jos ei halua.

Nyt onkin seuraavaksi ilouutisia ;) Ensi viikolla on TANKKAUSPÄIVÄ. JIPPIIIII. Aluksi epäilin, että saankohan mä sitä pitää, kun alkoholia on tullut kiskottua.. ja toiseksi en edes haluaisi, koska oon nyt niin hyvässä vauhdissa. Mutta, kuka mä oon sanomaan leivälle, jäätelölle ja pullalle EI? Kaikenlisäksi tankkauspäivä on ns. pakko pitää, että jaksaa loppuun asti. Itsehän en oikein mistään niitä hiilareita edes saa, kun aamulla ei syö puuroa. Ja mähän en halua lopahtaa kesken kaiken, joten! Ensi launtaina herkutellaan ;)

Ensi viikolla on alkuviikko kovaa treeniä ja sitten pitääkin pitää totaalilepoa 3-4 päivää. Ei saa tehdä MITÄÄN. Musta tuntuu, ettei se todellakaan ole ongelma jos on näin hyvät säät! Vihdoinkin on aikaa vain löhötä, nähdä kavereita, käydä terdellä. Ei tarvitse stressata, että ehtii myös treenaamaan. Ensi viikosta on tulossa aivan loistava! Mä niin odotan sitä lauantaita, kun saa syödä kevään ensimmäisen jäätelön. Ja saan syödä LEIPÄÄÄ! omomom. Varmasti loistava tunne sunnuntaina.. oon niin pallo!

Pallosta puheen ollen.. Musta tuntuu tai ei tunnu, vaan mun mielestä mä näytän isommalta kuin ennen. Johtuiskohan siitä, että oon nyt aika paljon tuota coca-cola lightiä juonut. En edes kehtaa sanoa kuinka paljon sitä on mennyt. Vois vaihtaa takas vesilinjalle, näin mä teen (heti kun jääkaapissa oleva pullo on tyhjä!!!) En tietenkään näytä läskiltä tai pulleelta vaan lihaksikkaammalta. Tunnustelen mun reisiä, niissä ei ole enää yhtään läskiä? Ei saa oikein mistään kiinni. Haluaisin silti, että ne olisivat kapeammat. Nyt tuntuu että ne on järkyttävän isot ja täynnä lihasta. Olo on kyllä mahdottoman hoikka! Meinas tänään itku tulla, kun aamulenkin jälkeen jäin ihastelemaan itseäni peilistä. Mä olen niin bikini kunnosa tänä kesänä!! ;)

Eilen olikin lepopäivä, en olisi kyllä mitään kerennyt tekemäänkään. Tulin kotiin ja lyhistyin suihkun kautta sohvalle ja aika pian meninkin nukkumaan. Se olikin hyvä idea mennä aikasin nukkumaan, koska tänä aamuna heräsin jo yhdeksän aikaan. Puoli kymmeneltä olinkin jo lenkkipolulla! Tervehdys taas vanhat polut, oli ikävä! Tuli niin mieleen, kun viime kesän lopulla aloin siellä käymään. Että mä rakastan käydä siellä metsässä lenkillä. Niin rauhallista, kaunista ja ne kevään tuoksut! Haluaisin käydä kyllä useamminkin siellä, mutta kun arkisin tulee se 50km ylimääräistä pyöräilyä, niin viittiikö siihen lisätä vielä lenkkeilyn? Kun en halua olla ihan voimaton ja poikki. Ehkä pari kertaa viikossa? Musta tuntuu etten pysty enää olemaan sieltä poissa, kun kävin polkuja vähän moikkaamassa.
Reipasta kävelyä tulikin 1h 25 min, kaloreita paloi 332kcal. Nyt syömään lounasta ja sitten salille!
Haudihou, oli ikävä<3

maanantai 6. toukokuuta 2013

BC day 22

Mitä ihmettä! Onko tätä kestänyt jo 22 päivää! Ei tunnu yhtään, 3 viikkoa takana ja 7 edessä. Kamaluus tässähän loppuu aika kesken. 10 viikkoa on pitkä aika ilman herkkuja, mutta lyhyt aika laihduttamiseen. En ole tänne kauheasti kerennyt kirjoittelemaan, kun oma elämä on ollut vähän menoa ja meininkiä täynnä. 

Vappu oli ja meni. Kuohuvaa oli ja meni. Juotavaa jäi.. joten juhlimiset eivät jäänetkään pelkästään vappuun. Tuli vedettyä myös perjantaina JA lauantaina. Mutta mulla ei ole edes morkkiksia??? Eli vapusta jäi paaaaaaljon boolia ja eihän sitä voi heittää hukkaan vaan se pitää juoda! Eiks niin? (taisit ei) Plus mulla jäi käsittämätön himo SIMAA kohtaan vapusta ja sitä saa EUROLLA kaupasta! Mä niin käyn ostamassa kaapit täyteen simaa, että voin sitten koko kesän lipitellä sitä. Perjantain meno jatkui lauantaina, vaikka lauantai aamuna kaipasin jo herätystä ihanaan aamuun reippain mielin, mutta toisin käy kun kaverit tulee pitkän matkan takaa katsomaan. Se on sitten PAKKO juhlia.

Noh! Nyt nokka kohti liikuntaa. Vaikka alkoholia kuluikin paljon, kertaakaan en lipsunut mihinkään ruokaan. Olen siitä aivan käsittämättömän ylpeä! Kaverit veti täytettyjä patonkeja, makkaraperunoita, sipsiä, limuja, ihania kanasalaatteja ja meikä mussuttaa omia ruokia. Ne tuoksut! Ai että...

Eilisen viikon osalta treenit jäi vähäiseksi, koska oli vappu ja viikonlopun treenaamisesta ei tullut krapulassa mitään. Kävin peräti 2 kertaa salilla ja tein yhden ulkotreenin. Toi ulkotreenin vähyys vähän kaduttaa, koska joka viikolla tulee uusi, niin en pysty tekemään viime viikon ohjelmaa, koska haluan tehdä tämän viikon. Onneksi sentään pyöräilyt tulee aina töihin, niin ei oo päässyt lihoamaan! Vaikka nesteitä on kyllä kerääntynyt..

Nythän olisi tarkoitus, että ei tulisi enää lipsumisia. Vappuun sen piti jäädä. Nytpäs äitienpäivä ollaankin menossa kiinalaiseen syömään. Saa nähdä ''pitääkö'' mun syödä siellä. Koitan nyt suostutella porukoita tilaamaan kotiin, niin voisin mussuttaa omia eväitä. Enkä mä ole tajunnut, että tää BC on vielä voimassa kaikissa ylioppilasjuhlissa!! Mitenköhän mä niissä pärjään? Kiva viedä omat eväät paikan päälle, kun sukulaiset alkaa hössöttämään että MITÄ IHMETTÄ SÄ LAIHDUTAT? Eihän sulla ole mitään mistä pudottaa? Ja muuta lässynläätä. Mutta hei, te ette olekaan nähneet mua alasti. Kiva alkaa selittämään kaikille (varsinkin mummille), miksi en syö jotain. Ja kuinka yritän pudottaa painoa sopivasti ja eniten se, että mahasta lähtisi rasva. Tai sitten mä vaan vedän niitä ruokia mitä siellä on tarjolla, mutta tätä ruokavaliota noudattaen. Eli ei perunaa tai hiilareita ja koitan vähän katsoa mitä lihaa suuhuni pistän ja paaaaaaljon vihanneksia. Kahvipöydän antimet voisin jättää vain kahviin. Ehkei kukaan silloin huomaisi mitään?
Kuten äsköisestä tekstistä saattaa päätellä, oon kertonut tästä todella harvalle. Parhaille kavereille, koska ne ymmärtää mun tilanteen. Mutta vanhemmat ei tästä mitään tiedä - tai sen verran, että katson vähän mitä suuhuni laitan. Siksi töissä ja kylässä on vähän vaikea selittää, miksen ikinä ota mitään herkkuja. Miksen syö perunaa tai leipää? Kuinka joku on tehnyt mua varten aamupalan tai kutsunut syömään ja joudun sanomaan ei kiitos, olen syönyt jo.

Nyt siis kamppailun aiheena on äitienpäivä ja ylioppilasjuhlat. BC loppuisi juhannuksen jälkeen, mutta hei? Kökötänkö mä mökillä kavereiden kanssa omien eväiden kanssa juoden vettä? Ei kiitos. Enkä nyt sano sitä, että ilman alkoholia tai ruokaa ei voisi olla hauskaa. Totta kai voi olla. Mutta mä en halua/jaksa olla niin tiukkis, etten voisi juhannuksena syödä yhtä jäätelöä. Enkä jaksa raahata 4 päivän ruokia mukanani ja muille pitää selittää, että mulla on omat eväät! Ostakaa te mitä haluutte, mut mun ruokiin ette sit koske. Mun mielestä se on jo paljon, että mä olen 9½ viikkoa ilman jäätelöä, kun muut vetää sitä kaksinkäsin jo nyt. 
Elikäs jos äitienpäivä onnistuu hyvin, syön omia eväitä. Jos huonosti syön kiinalaista, siellä pitää katsoa vähän mitä tilaa. Toinen, ylioppilasjuhlat. Siellä jätän hiilarit, herkut ja limut pois. Syön ruokamallin mukaan. Juhannus on ihan sama, en mä mitään övereitä vedä, mutta lopetan BCn pari päivää aikasemmin. Aion silti jatkaa tätä ruokavaliota, tietenkin niin, että saan kesällä syödä jäätelön, jos haluan. Luultavasti kerran viikossa herkkupäivä palaa kuvioihin, mutta se ei ole must. Jos grillataan, voin syödä sitä myös. Mutta kotiin ostan vain noita ruokia. Sitten syksyllä taas tiukempaa kuria ja oon miettinytkin, että jos fitfarm järjestää kesän jälkeen jonkun uuden kamppanjan, niin mä oon niin MESSISSÄ. Tai sitten hankin sieltä oman personal trainerin. Se olisi kaikista paras vaihtoehto, mutta tietenkin kallein. Ja syksyllä olisikin varmasti parempi aika vetää dieettiä, koska sillon ei ole pahemmin mitään juhlia tai syytä, miksi pitäisi olla noudattamatta dieettiä.

Nyt tää varmasti kuulostaa ihan siltä, että oisin mokannut jo kaiken. :D Ainakin omaan korvaan. Siksi yritän nyt vakuutella vähän itselleni (ja teille), ettei tää oo niin kamalaa. Jos Bikini Challenge kestää 10 viikkoa. Mä noudatan sitä 9½ ja sinä 9½ viikon aikana, olen juonut alkoholia (KÄÄÄÄÄÄÄÄK) 4 kertaa, onneksi 3 viikon sisällä eli ihan alussa. Loppuna 7 viikkona tulen ehkä kerran syömään ravintolassa ja sukujuhlissa. Niin ei se kuulosta niin pahalta? Paitsi noi dokaamiset. Hmph. No enää ei voi mitään. Onneksi loppuajalle ei ole tarkoitus antaa alkoholille ajatustakaan.
Eli loput 7 viikkoa nyt ihan täysillä ohjeiden mukaan. 

Tää ruokavalio on mielestäni tosi kallis ja en ole varannut tarpeeksi rahaa tähän, joten joudun vähän luistamaan määristä. Pakko siis syödä vähemmän, että rahat riittää. Kun miettii että päivässä menee se jauhelihapaketti eli jo 4 euroa, plus kaikki vihannekset yms. Rahan menoa eiii voi estää! Onneksi ensi viikolla palkkapäivä kutsuukin.

Viime viikko on nyt poissa edestä ja mielestä, joten tänään starttasinkin viikon reilun 20km pyörälenkillä ja tein 20 min putkeen vatsoja, selkiä ja kyykkyhyppyjä. Huh huh! Fiilis on kuin voittajalla. Tästä on hyvä jatkaa ja ladata uutta musiikkia ipodiin, jotta jaksaa taas treenata kunnolla :) Ihanaa viikkoa kaikille! Aurinkoa ainakin riittää ja siitä saa niin paljon energiaa ja fiilistä. KESÄÄ KOHTI<3

lauantai 27. huhtikuuta 2013

BC day 13

Paino pudonnut 1.9kg, jes!! Mieletöntä. Tosiaan mullahan nous paino aluksi 2kg, joka on kuulemma normaalia, koska neste keräytyy lihakseen. Sen takia olo on hoikka, koska neste on lihaksessa eikä tossa masussa. Silti totta kai mua harmitti, että paino nousi, koska halusin sen laskevan. Mutta vihdoinkin se on kääntynyt laskuun päin ja toivottavasti laskee edelleen! Nyt sain taas lisämotivaatiota ja uskoa, että tää oikeesti toimii.
Ollaan sovittu BC tyttöjen kanssa, että joka maanantai on punnituspäivä. En jaksanut ottaa siihen asti vaan oli pakko käydä jo tänään! Maanantaina sitten uudestaan.

Mä rakastan käydä vetämässä ulkotreenit sateessa! Eilen oikein odotin, että alkaispas satamaan niin olis kivempi treenata. Mun toive toteutui! Taas vedettiin vettä valuvana treeni läpi. Kuinka ihanalta lämmin suihku tuntuukaan sen jälkeen, kun hiki valuu pois kropasta, polttelee selkää kivasti. Mulla oli jopa niin paljon energiaa, että jaksoin treenin jälkeen jynssätä kämpän puhtaaksi, pestä tiskit ja pyyhkiä pölyt. Nyt on puhdasta! Oli ihanaa käpertyä illalla puhtaisiin lakanoihin itsekin puhtaana. Yön nukuin kun tukki, peräti 13 tuntia.

Nyt on aamukahvit juotu, ens viikon treeni tsekattu ja pian salille ;) Ihana viikonloppu tiedossa: vanhempien luokse saunomaan, löhöämään sohvalle ja juomaan coca-cola zerota<3 Perus lauantai ennen tänkin alkua, tosin normi kokis korvattu zerolla. Kovin kolaus mulle oli ennen bc'n alkua, kun luulin että mun pitää kokonaan unohtaa limut. Ihan kokonaan. 10 viikoksi. Se jännitti eniten. Mutta ihanaa tietää, että niitä voi juoda, pitää vain vaihtaa ne light tuotteiksi! Pääsee siis itsekin herkuttelemaan kalorittomasti ;)

Mä oikeasti aluksi epäilin tätä koko touhua - tää on vaan fitfarmin keino saada mut lihoamaan, kun paino alkoi nousta ja sai oikeasti syödä itsensä täyteen. Olin siinä ajatuksessa, että jos haluaa laihtua olo on koko ajan voimaton ja pitää syödä niukasti. MUTTA EI! Ah nyt se paino laskee ja tää toimii. Ensi viikolla taas pääsee normaaliin työrytmiin, hyvästi 10 tunnin ylityöt! Saa taas viikolla enemmän unta, olo on varmasti virkeämpi ja puhtia riittää!

Hyvää viikonloppua kaikille! Levätkää ennen vappua riehumisia ;)

torstai 25. huhtikuuta 2013

BC day 11

Kiukku. Voimaton olo. Nälkä. Halu huutaa ja itkeä. Tänään on tämmönen päivä. Johtuuko sitten, että on loppuviikko ja voimat lopussa? Vai mistä? Toivottavasti tää katoaa pian, koska ei ole kivaa.
Ai että mua ärsytti töissä, kun toiset veti tuoreita korvapuusteja ja pandan valkosuklaata. Miksen mä vetänyt pullaa ennen dietin alkua? Nyyh. Siellä mä vaan istuin suu tyhjänä, kun muut santsaa suklaata ja pullaa suuhun. Mikä onkaan parempaa kuin tuore korvapuusti ja kahvi?! JUURI NYT EN KEKSI MITÄÄN. Pulla on mun heikkous. Voisin syödä koko pullapitkon kerralla, sitä vaan ahtaa suuhun niin se katoaa. Mun mielestä vaalea leipä on myös pullaa. Mun mielestä vaalea leipäkin on herkkua. Samallailla se sulaa suuhun kuin pulla. Voisin vaikka käydä tunnin ylimääräisellä lenkillä, jos vain saisin pullaa! Kahvi ja pullaa. En muista oonko tänne kertonut, että mä lievitän mun mielihaluja haistelemalla. Tänäänkin haistelin tuoretta leipää, suklaata ja pullaa. AI ETTÄ. Tekis mieli hyppiä ja kiukutella kuin pieni lapsi, kun mä HALUUN!!! Mun ei oikeastaan tee edes mieli mitään herkkuja vaan sitä tunnetta, jonka mä saan kun laitan jotain hyvää suuhuni. Saan löhötä rauhassa ja rentoutua napostellen makeaa. Keksejä. Oih. Näin yks päivä unta mun lempikekseistä.. On se kumma, kun ennen en edes välittänyt herkuista, nyt kun ne on kiellettyjen listalla niin johan himottaa. Haluan jotain hyvää!

Kun tätä bc'tä alotin, ajattelin että se tulee olemaan aika helppoa. Tiedän etten mihinkään tule sortumaan. Tai ainakin uskon näin. En ajatellut että mun tekisi pahemmin edes mitään mieli, koska tiedän ettei mulla ole herkkupäivää. Joten turha mun on herkkuja miettiä kerran en niitä kuitenkaan saa? Sitten tuli aurinko. Jätskikioskit. Jäätelöauto. Töihin herkut. Kesä tekee tuloaan ja sekös saa mun kuolan valumaan! Muut istuu ulkona jäätelökiskan vieressä pehmistä syödän. Klunks. Kun tää loppuu, niin se on pehmistä, suklaata, ehdottomasti pullaa. Tietysti kohtuudella... Okei. Tää on nyt mun kuolavaluu -puheita. Nyt on semmonen olo, kun olisi hirveä nälkä, ei olisi saanut ruokaa päivään ja ajattelee vain, että kun sinne jääkaapille pääsee, sen kumoaa kokonaan suuhunsa. Kerralla ja kaiken. Ei toivoakaan, että tulisi täyteen. Mä en osaa kuvitella sitä huonoa, ällöä, oksettavaa oloa mikä tulee, jos vetää liikaa makeaa. En pysty, se ei ole mahdollista. Sitten aloin ajattelemaan, että vielä 8 ja puoli viikkoa, niin saan jotain hyvää. 8 JA PUOLI VIIKKOA? MITÄ?? Niin vähän enää? Ei ole mennyt kuin puolitoista viikkoa ja musta tuntuu, että oon lähempänä loppua kun alkua. Tuli pieni paniikki, koska en huomaa kauheasti muutosta. Miksi menin ryyppäämään lauantaina, miksi.. Miksi miksi miksi. Onneksi tässä on vielä hyvin aikaa!

Nyt mieliala alkaa pikku hiljaa kohentumaan, kun sain ruokaa. Kun lähdin töistä, mua itketti. Lähdin pyöräilemään, mua kiukutti. Pyöräilin ja tuuli niin etten päässyt eteenpäin, vitutti. Tuuli niin kovaa, että silmät alkoi vuotaa. Tuuli niin paljon, että hiekat lensi mun silmään enkä nähnyt mitään. Miksei toi tuuli voi jo loppua? Musta tuntuu, että joka päivä tuulee. Se ei ole pientä tuulta vaan kovaa JA ÄRSYTTÄVÄÄ. Tekis mieli alkaa tappelemaan tuulen kanssa. Kun pyöräilen töihin on vastatuuli. Kun pyöräilen kotiin on vastatuuli. Onneksi enää mun ei tarvitse änkeä pyörää pyöräkellariin, se vasta ärsyttävää puuhaa olikin. Hiestä märkänä (onneksi en enää!!!) menin ylitäyteen ängettyyn pyöräkellariin. Se oli täynnä pyöriä, hyvä kun mahtui itse sisään. Ei pyörälle paikkaa, siihen muiden päälle vaan. Se oli oikein mukavaa aamulla hakea pyörä ja yrittää saada sitä, kun se oli hautautunut kolmen muun pyörän alle. Jes. Onneksi ei enää tuota tuskaa! Pihalta vaan pyörän selkään ja menoks. Pyörä parkkiin ja pois.

Onneksi huomenna on perjantai. Onneksi tänään on lepopäivä. Kohta kaverin luokse hengaamaan ja sieltä toisen kaverin tykö (light!!!)limua juomaan. Mun on pakko tyydyttää mun makeanhimo jollain ja ajattelin testata zeroa. Luulen, että tätä kiukkua lisää myös se, että mun kädet...... on kipeät! Se ei oo semmoista ah ihanaa kipua, joka tulee kun tietää treenanneensa kovaa. Vaan se on sitä ensimmäistä kipua, kun ne lihakset heräilee. Mullahan on aivan surkeat käsilihakset enkä niitä ole koskaan treenannut. Aina vain vatsaa, selkää ja jalkoja. Tämän ohjelman mukana mukaan ovat tulleet käsilihakset. Tällä viikolla tiistaina teinkin uuden ulkotreenin, joka sisälsi käsien aktivointia. En pysty nostamaan kunnolla mun käsiä hartioiden yli, jo ennen hartioita alkaa sattumaan. Oon kyllä onnellinen että tuntuu, koska tiedän, että nyt on tehonnut. Tämä on vaan ärsyttävää, kun ne lihakset jotka on ollut kauuuan piilossa, niin herää eloon ja sattuu.

MUISTIN JUURI, ETTÄ TÄNÄÄN JULKAISTIIN UUSI ULKOTREENI. PAKKO KATTOO. JEEJEE. JOTAIN UUTTA. MOTIVAATIO KASVOI, KIUKKU LÄHTI. TSAUKKIS MÄ TSEKKAAN SEN HETI.

tiistai 23. huhtikuuta 2013

BC day 9

Viikonloppu tuli ja meni! Lauantai painettiin täysiä salilla ja sunnuntaina levättiin. Nyt lauantaina olikin se kauan odotettu juhliminen, jonka takia olin ollut 10 viikkoa selvinpäin. Tiesin jo ennen bc'n alkua, että tästää juhlimisesta en aio jättäytyä paitsi enkä aio olla osallistumatta challengeen, vaikka otankin alkoholia.
Mutta.. Sen olisi suosiolla kyllä voinut vaan jättää pois. Mua harmittaa, että menin juomaan, koska olo on niin turvonnut ja vieläkin väsyttää. Toisaalta, tiesin että noin tulee käymään ja sain kuitenkin vedettyä sen 5 kertaa viikossa treenin plus aamu aerobiset, joten? Aion kyllä juhlia vappunakin, mutta kaiken ruuan jätän ottamatta. Syön siis ihan ruokavalion mukaan, mutta kuvaan astuu kuningas alkoholi. Äitienpäivänä meillä on perinne mennä teatteriin. Josta mennään syömään. Mulla tulisi siis 3 ''repsahdusta'' challengen aikana. Tosin, en ajattele niitä repsahduksina, koska tiesin niistä etukäteen. Voi olla, että saatan ehdottaa jos teatterin jälkeen jos lähdettäisiin kotiin ja muut tilaisi sinne ruokaa ja minä vetelisin omia eväitä. Kun taas toisaalta.. Äitienpäivä on kerran vuodessa. Noh, niin on varmaan tämä bc'kin. Mitä te tekisitte? Tuntuu aika luuserilta kirjottaa tänne, että tuun kolme kertaa 10 VIIKON AIKANA ''sortumaan''.


Turvotus hieman kadonnut ensimmäisen viikon aikana? KYLLÄ! Vaikka mua ahdistaakin, että mun paino on noussut melkein 3 KILOA!! Aika paljon nesteitä varmaan tuosta ryyppäämisestä. Ohjaajakin sanoi, että painon nousu on alussa ihan normaalia, koska neste keräytyy lihaksen ympärille? Silti ärsyttää.. Toivottavasti lähtee laskemaan tällä viikolla. Olo oli kyllä lauantaina niin hoikka ja mahtava! Trennailin vaan itseeni salilla ja ajattelin woutsi, tossako mä olen ;)

Eilen olin salilla vetämässä treeniä ja tuntuu, että voisin nostaa jo painoja? Hainkin 3 kilon painojen tilalle 5 kilon painot. Mulla on aivan äärettömän surkeat käsilihakset, joten älkää ihmetelkö pieniä painoja :D Pikku hiljaa hyvää tulee, eikös vain?

Tänään oli aamulla ihana sää! Mutta kuinkas ollakkaan.. Iltapäivällä vettä tulee KAATAMALLA! Aloin jo miettimään, että pitäiskö sitä tänään vapaapäivän vai treenaisko kotona viime viikon ohjelmaa? Enhän mä ulos voi mennä treenaamaan, kun mä kastun!! Mistä mä loppujen lopuksi löysin itseni? Sateesta, hikisenä, litimärkänä, likaisena ja VOIMAA PUHKUEN! Toi ulkotreeni sateessa oli jotain niin mahtavaa! Siellä yksin rauhassa treenatessa, kun sade ropisee naamalla ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa. En oo kokenut pitkään aikaan taas mitään niin mahtavaa ja motivaatiota antavaa. Mikä siinä on että sateeseen ei tee mieli lähteä treenaamaan? Siellä kastuu, niin suihkussakin? Tuskin mäkään olisin muuten lähtenyt, mutta kun töistä lähdin pyöräilemään kotia, kastuin jo valmiiksi. Mun oli tarkoitus käydä kotona syömässä ja vetää kotitreeni. Kun mä sitten saavuin lähelle treenialuetta, jossa aion ulkotreenit suorittaa. Päätin että vitut! Mä meen vetää treenin nyt samantien. Olin kyl aluksi vähän epäileväinen. Oli jo pari tuntia kun olin viimeks syönyt ja mulla ei ollut juomapulloa. Miten mä jaksan? Kaikki meni silti HELVETIN HYVIN. Siellä mä huhkin 161-191 sykkeellä räkä valuen ja lentäen. 
Aamupala maistuu auringon paisteessa!

Lohi-ananas-salaatti<3
Iltapalalla herkuttelin pudding pannukakulla, namskis!

Nyt suihkun raikkaana, masu täynnä ruokaa aion kömpiä lämpimän viltin alle sohvalle ja lukea loppu illan<3 Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!