SD, viikko 3

Tämä viikko on mennyt perjantaihin asti hyvin. Maanantaina pyöräilin töihin ja kävin salilla. Ruoka on mennyt helposti alas toisen viikon puolivälistä saakka. Salilla lisäilin jo hyvillä mielillä painoja ja oli ihan voittaja fiilis. Kyllä tästä vielä jotain tulee, vaikka paino olikin noussut alkupainosta +1.3kg.

Tiistaina kävelin töihin, koska maanantaina olin niin runnonut mun jalat loppuun, että pyöräily ei kuulostanut hyvältä idealta. Ei olisi millään jaksanut. Mietin kyllä maanantai illalla, että jaksanko mä oikeasti kävellä töihin. Kävelin ja aikaa meni 55min. Eli toisen kerran aivan oikein tehty aamuaerobinen. Töistä pois kävely tuntui menevän paljon nopeammin ja reippaammin. Jalat olivatkin taas kunnossa, kun keskiviikkona piti pyöräillä töihin. Joten oli tosi kannattava tuo kävely!!
Tiistaina teinkin keskiviikon tankkausruokia kuola valuen. Päätin, että en aio yhtään soveltaa vaan tällä kertaa mennää aivan ohjeiden mukaan. Bikini Challengessa kun en kertaakaan mennyt tankkausohjeiden mukaan.

Keskiviikkona paino näytti -500g alkupainoon nähden ja ensimmäistä kertaa olo oli hoikka! Joten ei kauheasti huvittanut tankata, koska ensimmäistä kertaa paino oli pudonnut eikä kasvanut. Tankkauspäivä meni hyvin, mutta huono oli se että se oli työpäivänä. Töissä kun piti hotkaista kaikki nopeasti alas eikä päässyt nauttimaan ruuista. No, eipä ne ruuat mitenkään ihmeellisiä olleetkaan. Tankkauspäivänä olis kyllä tehnyt mieli karkkia ja suklaata, mutta ei. Vaikka annokset olivatkin todella suuria ja luulin etten aluksi saisi edes syötyä kaikkea, niin helpolla menivät alas! Olis jopa mahtunut lisääkin ;) Eli tosiaan olin aika pettynyt noihin ruokiin, en saanut mitään ihania AH -elämyksiä, joka on toisaalta hyvä, koska nyt ei tee mieli ainakaan sortua mihinkään muuhun ruokiin. Mä oikeasti tykkään ihan sairaasti näistä SD sapuskoista!

Tässä on muutama kuva tankkauspäivän ruuista.

Aamupala

Päivällinen

Iltapala

Torstaina olikin paluu arkeen. Tiistaina ja keskiviikkona minulla oli lepopäivät. Ei ollut kyllä yhtään vaikeaa palata normaali ruokavalioon. Itseasiassa ruuat maistuivat taas niin ihanilta tankkauspäivän jälkeen!

Lounasta<3

Noi ruuat ovat vain niin hyviä, että ne katoavat todella nopeasti suuhun. Itse olen lihonnut sen takia, koska tykkään niin paljon ruuasta. En kauheasti välitä herkuista, vaikka niitä tulee välillä syötyä. Mutta jos ravintolassa minulta kysyttäisiin, otanko lisää ruokaa vai jälkiruokaa, niin valitsisin ehdottomasti lisää ruokaa. Syön siis liikaa, kun ruokaa voi santsata. Siksi SD on minulle todella hyvä, koska nyt tiedän että syön tarpeeksi, saan oloni yleensä kylläiseksi enkä syö itseäni aivan ähkyyn.

Torstaina takaisin treenailun maailmaan. Ja hiki lensi kunnolla ja popit soi korvissa. Aivan mahtava treeni oli. Nyt pitikin treeniin lisätä toistoja/kierros ja voin kertoa, että kyllä nekin pienet muutokset tuntuivat. Iltaisin päivällisen jälkeen, olen aina ihan turvonnut kuin pallo. Se ei ole todellakaan mukavaa ja syö motivaatiota. Juuri tullut salilta ja kun syö, niin tuntuu että ihan turhaan treenasin, kun ei se näy missään.

Nukuin to-pe välisenä yönä liian vähän. Olin aivan naatti töissä, päähän särki ja mitään ei olisi jaksanut tehdä. Olin aivan varma, että salille menemisestä ei tule yhtään mitään. Mutta kuinkas kävikään? Suoraa töistä kotiin, laturit naamaan ja salille. Yleensä, jos olen ollut varma etten jaksa mennä salille ja menenkin, saan aivan sikana motivaatiota ja aikaan tappotreenin. Tällä kertaa ei kuitenkaan käynyt niin. Mua kiukutti joka ikinen asia. Tuntui kuin en osaisi enää tehdä mitään liikettä oikein, keskittyminen herpaantui vähän väliä, napit putosivat korvista, tukka ei pysynyt kiinni, tuntui että näytin aivan järkyttävältä. Halusin vaan treenin tehtyä ja pois salilta. Ei tullut kuuloonkaan, että olisi ollut mikään voittajafiilis. Päinvastoin aivan luuseri olo. Löntystelin salilta kotiin sohvalle ja olin aivan puhki.

Lauantaina heräsin migreeniin ja kurkkukipuun. Veto ihan poissa ja niin väsynyt. Otin peiton ja raahauduin sohvalle katsomaan telkkaria kera kahvin. Siinä makasinkin seuraavat 5 tuntia. Oli tarkoitus lauantaina mennä salille treenaamaan, mutta ei tullut kuuloonkaan. Hyvä kun vessaan jaksoi mennä. Illalla olo alkoi olla jo hieman parempi ja mietin, että pitäisikö sitä lenkille lähteä. Kuitenkin kun aloin miettimään, että vaatteet pitäisi vaihtaa, niin ehdoton no-no, ei  pysty eikä jaksa.

Tänään - sunnuntaina on vielä sama olo. Yskä on tullut kaveriksi. Hyvä kun jaksaa silmiä edes auki pitää. Taidan vain myöntää tosiasian, että olen kipeä. Tältä viikolta salikertoja kertyi siis vain kolme. Haluan nyt levätä kunnolla, etten ole seuraavia kahta kuukautta puolikuntoinen.

Minua vähän pelottaa tuleva viikko. Koska olo on niin heikko eikä pääse treenaamaan, niin ei saa syödä niin paljon kuin treenipäivinä. Viikko 4 alkaa ja ruokavalio tiukentuu aikalailla. Saa nähdä miten tulee käymään. Olo on tosi väsynyt, varmasti sen takia koska en ole terve. Huomaan, että mun ärsyttää paljon enemmän kuin aikaisemmin. Toivottavasti kaikki on vaan tästä flunssasta.

Periksi ei kuitenkaan anneta! Nyt katselen weheartit'sta motivaatio kuvia, lipitän teetä ja lepään. Sitten toivottavasti pääsen taas pien sujahtamaan treenivaatteisiin ja salille ;) Painokin oli tänään sama kuin tankkauspäivän aamulla, eli -500g lähtöpainosta. Tästä on hyvä aloittaa 4. viikko ja toivottavasti se lähtee siitä nyt reippaasti tippumaan.
Tsemppiä kaikille treeneihin ja toivottavasti vältytte syysflunssalta. Itse en olisi kuvitellutkaan, että sairastun, koska olen niin harvoin kipeä. Olen kyllä tosi iloinen, että superdieetin neljäs viikko alkaa! Nyt niitä tuloksia voi todellakin alkaa odottamaan, koska ruokavalio tiukentuu. Toivottavasti jaksaa kuitenkin treenata samallailailla ja voittajafiilikset päälle.

SD, viikko 2

Viime viikko lähti paremmin käyntiin. Töissä ei enää väsyttänyt. Ruokailu sen sijaan on ollut tuskaa. Aamupala piti vetää väkisin napaan. Lounaalla ei ollut vielä nälkä ja tuntui, että oksennan jos vielä syön. Silti ängin kaiken naamaan ja olikin seuraavat puoli tuntia huono olo ja mikään asento ei ollut hyvä. Kroppakin on ollut aika tukossa, koska en ole syönyt iltapalaa, joten en ole saanut iltakuituja.

Keskiviikosta lähtien kaikki alkoi rullaamaan hyvin. Viime viikolla pyöräilin ma-pe töihin. Kävin maanantaina, keskiviikkona, torstaina ja lauantaina salilla. Perjantaina kävin juoksemassa reilunu 10km lenkin ja lauantai aamuna menin 5km aamukävelyn. Ruoka alkoi maistumaan toden teolla ja välillä olikin jo kiva nälkä. Kana, riisi ja kookosöljy on mun aaaaaaaaaivan lempparia!!

Viikonloppuna ruokailut meni taas niin ja näin... Piti syödä useammin tai en pystynyt pitämään niin suurta taukoa seuraavaan ruokailuun kuin olisi pitänyt, koska muuten en olisi kerennyt syömään kaikkea.

Mittailin vähän mittojakin ja paino on noussut 1.3kg, mutta mahasta on kadonnut 1,5cm. Vaikka en ole piiiitkiin aikoihin painanut näin paljoa, olo on kuitenkin hoikka ja en jaksa stressaa painosta. Toivon, että ehkä se tällä viikolla lähtisi laskuun ja yllättyisin positiivisesti tulevassa mittauksessa! Jos vaikka tuo tankkauspäivä, jonka pidän keskiviikkona saisi vähän aineenvaihduntaa liikkeelle...

Mun jalat alkaa olemaan aika loppu. Kun mietin, että huomenna pitäis aamulla taas pyöräillä töihin, niin ei JAKSA. Jalat ei kestä.

Loppuun on pakko vielä todeta, että vitsi tähän menee paljon rahaa. Rahkaa kuluu niin paljon, että koko ajan saa olla kaupassa täyttämässä jääkaappia. Mulla jäi vielä tosi hyvin rahaa käteen tämän kuun palkasta, mutta aika hyvin ne alkaa olemaan loppu. Kannattaa siis oikeasti varata kunnolla rahaa, jos leikkiin ryhtyy. Mutta ihan superolo kun menee kauppaan, pakkaa ostoksia ja näkee sen mitä on ostanut! Kaikkea terveellistä, tulee niin hyvä olo ja kyllä tästä vielä selvitään!

Missä on ihmisten selkäranka?

Nyt oikeesti. Tuolla mä luen noita kanssakävijöiden kommentteja ja moni on jo luovuttamassa. HEI OIKEESTI ENSIMMÄISEN VIIKON JÄLKEEN? Moni ns. antaa itselleen luvan repsahtamiseen, koska: ''mä tiedän että en kuitenkaan pysty olemaan 6 viikkoa ilman herkkuja.'' WAT? Hyvät lähtökohdat! Ei ne herkut oikeesti juokse kaupasta pois tämän 6 viikon aikana. Jos nyt olen ilman herkkuja, ei se tarkoita ettet niitä koskaan saisi syödä. Kuka maksaa tästä n. 50e ja on valmis luovuttamaan? En minä ainakaan, en mä muuten rahojani tähän tuhlaisi.

Ja kuinka hyvät onnistumisfiilikset saa, kun selättää makeanhimon. Ai että! Itse en voisi kuvitellakaan, että sortuisin mihinkään tän 6 viikon aikana. Mä en vaan pysty. Enkä edes ajattele, että jotain muuta voisin suuhuni änkeä kuin sallitut ruuat. Okeiokei, syön mä muutamaa vihannesta, vaikka ne on kiellettyjen listalla. Siksi mua varmaan ärsyttääkin ihan tajuttomasti kaikki sortujat, kun joutuu kuuntelemaan niiden valitusta ''miks mä oon tässä kunnossa...'', ''miksi mä aina epäonnistun'', mitäpä jos ottaisit sen asenteen että MINÄ EN EPÄONNISTU. On paljon helpompi epäonnistua, jos on valmistautunut epäonnistumiseen. Sitten kun salille jaksetaan mennä, niin fiilistellään jeejee tein oikein tehotreenin, nytpä palkitsen itseni suklaapatukalla!! Mun mielestä on aivan ihanaa, että treenin jälkeen saa juoda suklaapalautusjuoman ja syödä hedelmän!

En vain voi ymmärtää, kuinka moni on heti aluksi valmis luovuttamaan tai sortumaan. Tänäänkin töissä työkaveri on päättänyt, että koska nyt on maanantai, niin alkaa taas terveellinen elämä. Kauanko se kesti? No siihen asti, kun joku toi kakkua kahvipöytään. ''Jos mä nyt vähän maistan..'' Jos et vain soisi itsellesi sitä mahdollisuutta? Sitten multa kysytään, että miten mä pystyn tähän? No mitenkö? En mä ajattele, että mä saan syödä kakkua, pullaa, sipsiä, karkkia. Ne ei ole mun mielessä nyt vaan siellä pyörii ne ruuat joita saan syödä (ja omomom, ne on hyviä!!) Ja minä olen päättänyt, että en sorru. Ei mun maailma siihen kaadu, jos en 6 viikossa saa yhtäkään pullaa.

Tuntuu kuin kaikilla olisi se mielipide, että dieettiruoka ei voi olla hyvää. Dieetillä on aina nälkä. No arvatkaan mitä? Mun mielestä noi ruuat on hyviä!! Silloin kun on nälkä (jota nyt ei pahemmin ole ollut...) Ruokaakin arvostaa paljon ennemmän, kun sen eteen on tehnyt töitä. On ansainnut elantonsa. Salin jälkeen tuntuu niin hyvältä, kun saa tehdä lohkoperunoita, kanaa, salaattia joukkoon vähän kookosöljyä. Oijoijoi.

Joten kaikille nyt tsemppiä!! ME PYSTYTÄÄN SIIHEN. Ja vitsi me näytetään hyvältä ens kesänä bikiineissä ;)

SD, viikko 1

Ensimmäinen viikko takana päin! Ja nopeasti hurahti.
Ajattelin, että kävisin aina maanantaisin vaa'alla, jotta näkisi edellisen viikon tuloksen. Maanantaisin voisin myös mittailla (toivottavasti) karisseet sentit. Aloitan kuitenkin mittaamisen vasta toisen viikon jälkeen :)

Superdieetti lähti aika nihkeästi alkuun. Maanantaina tein kotitreenin ja huh huh! Kun ei ole 2 kuukauteen tehnyt lihaskuntoa, niin oli kyllä hiki pinnassa ja paikat seuraavina päivinä kipeät! Tiistaina oli hyvin tuskaisaa päästä vessanpöntölle istumaan tai siitä ylös.
Tiistaina ja keskiviikkona olinkin niin väsynyt, ettei treenaaminen tullut kuuloonkaan. Venyttelin vain ja lepäsin. Sääkin oli aika surkea ja ei huvittanut lähteä kotoa salille päin. Saattaa tuo töihin paluukin vaikuttaa, mutta olin koko viime viikon järkyttävän väsynyt! Sunnuntaina nukuin päikkärit, vaikka en tehnyt oikein mitään.

Torstaina menin ostamaan shockia ja siitä inspiroituna pääsin salille asti! Oli kyllä aikamoista myrkkyä se shock, mutta toimi! Ja ai että ku tuntui olevansa takaisin kotona, kun sinne salille pääsi. Kun aloin treenaamaan, mietin vain kuinka ikävä tätä on ollut. Kyllä oli mukava treenata! Hikikin nousi kunnolla päähän ja siitäkös sai lisää energiaa ;) Oli ihan huippua! Motivaatio ihan katossa. Torstaina oli vähän uuden treeniohjelmaan totuttelua, paperi kädessä sinne sun tänne.. Testailua painoissa.

Perjantaina sama juttu shockit naamaan ja salille. Silloin olikin jo homma hanskassa. Tiedettiin painot ja täysillä vedettiin! Suoraan kotiin ja nukkumaan.

Lauantaina sama juttu, mutta testasin toista treeniohjelmaa. Tykkään itse tehdä enemmän painoilla, joten siksi vähän epäilytti tämä ohjelma. TURHAAN! Ihan samalailla hiki virtasi ja sai tehdä töitä!

Innolla odotin koko viikonlopun, että maanantaina taas pääsee salille! Ihanaa kun on kaksi eri treeniohjelmaa, niin ei tule kyllästyttyä ja motivaatio säilyy. Tuohon shockiinkin tottui jo aika hyvin kolmena päivänä. Menee jo paremmin alas. Muutama mieliteko tuli lauantaina, kun olisi vain halunnut saunan jälkeen käpertyä sohvalle katsomaan elokuvaa ja syödä jotakin hyvää. Mutta vaikka mun tekisi kuinka mieli jotain herkkua, niin tiedän etten tule sortumaan. Mua niin ärsyttää, jos ei löydy selkärankaa.

Vaikka yksi viikko on vasta takana, tuntuu että SD loppuisi jo kohta. Enää 5 viikkoa jäljellä ja ne jaksetaan painaa täysillä!! Mietin tosiaan, että jos sen jälkeen lähtis mukaan SD extraan tai in shapeen. Riippuu tuloksista ja vähän mielialasta. Tykkään kuitenkin eniten liikkua salilla ja siksi tuo BC oli vähän huono, kun piti tehdä niin paljon ulkonakin. Vaikka olihan se kivaa vaihtelua ja sai ulkoiltua. Toivottavasti tämä väsymys nyt vaan tasoittuu.. Ei oikein jaksa tehdä mitään muuta kuin maata sohvalla tai naputella koneella.

Ainiin.. Ruokailusta vielä. Tätä ruokaa on ihan liikaa. Viikonloppuna en vain millään saanut vedettyä enää iltapalaa. Ei ollut aikaa eikä ruoka olisi mahtunut masuun, ilman että olisi pysynyt siellä. Toivottavasti tämä alkaa pikku hiljaa tasottumaan. Koska kun en noita iltapaloja syönyt, niin en saanut iltakuituja. Siksi maha on ollutkin nyt ihan kova ja tukossa. Ei ole kauhean kivaa olla. Itse rahka kyllästyttää aika paljon, koska BC'ssä sai sitä kitata myös kunnolla. Siksi nykyään teenkin melkein kaikki aamu-/väli-/iltapalat smootien muotoon. Juomalla saa ne paljon paremmin alas! Kunpa tällä viikolla saisi kropan tottumaan tähän ruokailuun ja vatsan myös!

Se onkin nyt seuraavaksi laturia naamaan ja salille! Innolla puhkuen mennään :)

Superdieetti 12.8

Heissan. Heti alkuun pitää pyytääkin anteeksi, että katosin. Mua ei kiinnostanut viikoilla 9-10 BC enää ollenkaan, saati siitä kirjoittaminen. Innostus alkoi loppumaan jo pikku hiljaa viikolla 7. Sen takia, että ei jaksanut enää tehdä mitään muuta kuin töitä ja käydä treenaamassa. Treenaaminenkin oli jo vaikeaa, ei huvittanut yhtään lähteä ja ei tullut niitä ihania onnistumisen fiiliksiä.

Olen/Olin todella tyytyväinen tuloksiin mitä sain aikaan BCllä! Voimaa tuli, lihakset kasvoi ja kroppa pienentyi. Kun BC loppu, aloitin kesälomani. Piti kyllä kesälomalla käydä salilla, mutta suoraa töistä suuntasinkin kavereiden kanssa rannalle tai terassille, joten juhannuksen jälkeen en ole käynyt kertaakaan salilla! Ulkotreenejäkin piti tehdä, mutta teinkö? En. Ainut mitä olen tehnyt, niin tarkkaillut syömisiäni ja käynyt lenkeillä. Ajattelen itse niin, että jos kesällä ei voi höllätä ja nauttia, niin koska sitten?
Nyt olenkin aivan valmis uuteen treenikauteen, ruokien punnitsemiseen ja kiinteytymiseen!
Pari kiloa on tässä kesälomalla tullut lisää, koska ollaan oltu niin paljon reissussa että kaupasta ollaan napattu jotain helppoa ja nopeaa mm. hampparit, pitsat, hodarit... Tän viikon maanantaina iski kunnon ahdistus ja oksetus. Kroppa on aivan tukossa ja maha pömpöllä koko ajan. Painoa on tullut se 2 kiloa lisää, mutta näyttää enemmänkin viideltä lisäkilolta, koska maha on aivan järkyttävän tukossa hiilareista. Paras aamupala vain on kun se pari kuppia kahvia ja ruisleipää kaikilla lisukkeilla, nam. Eilen tuli heitettyä kaikki kalkkunat, juustot, voit ja leivät roskiin, koska en jaksa tätä turvotusta enää. Itselläkään ei ole kiva olla, kun ei tiedä miten olla.

Tuommoinen kroppa oli viikolla 8 viikonloppuna. Ja tuon haluan ehdottomasti takaisin! Tuosta kropasta ollaan pikkasen matkan päässä, kiitos kesän. Mutta nyt jaksaa taas painaa, kun on tuoreessa muistissa että vaikka ruoka/herkut maistuu hyvältä suussa hetken aikaa, ne ei tee sun kropallesi välttämättä hyvää ja pidä mieltä virkeenä! Kyllä huomaa, että oon ollut paljon väsyneempi, kun on tullut hiilareita vedettyä. Ja sen takia olenkin nyt aloittamassa superdieetin 12.8. En malta odottaa! Nyt olen jo poistanut leivän ruokavaliosta, herkuttelen loppuviikon kaikilla ihanilla salaateilla, mutta hiilarit pidän pienemmissä määrin, koska haluan taas kropasta puhtaan ja toimivan. Lauantaina lähdetään viimeistä kertaa tyttöjen kanssa bailaamaan ja sunnuntaina aion pitää kunnon darramättöpäivän mikäli siltä tuntuu. Ja maanantaina treenien ja ruokavalion pariin ;) Ihan innolla teen jo muistiinpanoja treeneistä, kokeilen liikkeitä ja kirjailen ruokavaliota ylös. Tässä sitä taas mennään! Palan halusta jo päästä salille, saada hikeä pintaan, onnistumisen kokemuksia treenissä ja ruokailuissa, saada tuloksia AH! I CANT WAIT!!

BC, viikko 8

Ooh. Siitä onkin pitkä aika kun olen viimeksi kirjoitellut. Ylihuomenna alkaakin viikko 9. Eli enää 2 viikkoa jäljellä! Loppu rutistukset.

Iloisia uutisia! Nyt on minunkin painoni lähtenyt laskuun, jei! Huomenna/maanantaina pidän punnituspäivän ja mittauksen. Vaikka nyt onkin alkanut tapahtumaan, niin samaan aikaan toivon että tämä loppuu. Motivaatio on kokonaan liikunnasta kadonnut. Tämä viikko on ollut rankka, koska työpäivät ovat hyvinkin pitkiä ja koska on niin ihana sää, tekisi mieli mennä kavereiden seuraksi rannalle EIKÄ lähteä treenaamaan vähätkin vapaa-ajat pois! Itseäni en ole tällä viikolla KERTAAKAAN saanut pakotettua salille, olen treenannut ainoastaan ulkona. Ei huvita kyllä yhtään mennä salille näin kauniilla säällä, mutta samaan aikaan voivottelen sitä että sali menee kohta kesälomaksi kiinni. Tulee varmasti ikävä, mutta syksyllä on sinne mukava palata.

En oikein muista miten 6 ja 7 viikko meni. Siinähän ne. Kaikki olen tehnyt mitä on pitänyt ja ohjeista en ole lipsunut. Silti minusta tuntuu, että ihan kuin en enää noudattaisi tätä. Varmaan koska en ajattele bc'tä enää 24/7 ja haluan tehdä muutakin kuin treenata. On se jännä, mä ajattelin että kun kesä tulee, niin treenaushimo vaan nousisi! MUTTA EI. Päin vastoin. Haluan vaan käristyä auringossa, istuskella kavereiden kera terassilla..

Viime viikolla oli uusi tankkaus, hih! Ja se tulikin oikein mainioon aikaan, koska alkuviikosta motivaatio oli todellakin poissa. Ruokavalio kiristyi, koska ruokia tippui pois. Alkuviikosta oli tosi voimaton olo, olin hyvin väsynyt ja turhautunut. Mutta sitten kun paino alkoi tippumaan, sain todellakin lisää fiilistä! Ja tankkaus sattuikin hyvälle päivälle, meinaan oli ylioppilasjuhlat! Vedettiin serkun kanssa itsemme kunnolla täyteen ja fiilis oli mainio. Kaunis päivä ja sai syödä jätskiä! Naminami. Seuraava jäätelö syödäänkin juhannuksena.

Oi vitsi on hyvää, kun heittää ananasta kanan/jauhelihan joukkoon. Suosittelen!

Tänään heti aamusta suuntasin rannalle. Ajattelin että PLÖÄH en todellakaan jaksa tänään treenata. Nyt voi treenit jäädä normaalin viiden sijasta neljään. Makasin auringossa 6 tuntia! Sitten olikin jo hirmu nälkä, joten päätin lähteä syömään. Minun olisi pitänyt käydä kaupassa ostamassa ruokatarvikkeita, mutta en jaksanut. En jaksanut miettiä mitä pitää ostaa ja kiiruhtaa kauppaan, koska kaupat menevät kuudelta kiinni. Niin päätinkin hypätä pyörän selkään ja polkea porukoille. Poljin ensiksi perille ja perillä tein ulkotreenin. Sitten kasasin jääkaapista tarvittavat ainekset reppuun ja takaisin kotia kohti ;) Saldoksi tulikin 20km pyöräilyä ja ulkotreeni. Oon kyllä nyt aivan poikki. Aion suunnata suoraan sohvalle ja varmasti aika pian siihen myös nukahdankin.

Onneksi lisäintoa liikuntaan saa UUSISTA TREENIVAATTEISTA. Nyt on vihdoinkin juoksushortsit! Uudet lenkkarit on tulossa postissa ja tilasin myös semmoisen juomapullo tsydeemin, minkä saa mukaan lenkille. Voi lenkkeillä huoletta kuuminakin päivinä, ilman hirveää janoa.

Ensi viikon tavoite on päästä ainakin kaksi kertaa salille treenaamaan. Mä kuitenkin haluan salille, mutta jotenkin sinne lähteminen on niin raskasta. Ulkotreenin kun voi tehdä heti töiden jälkeen, mutta jos haluan salille, niin ensiksi pitää tulla kotiin syömään ja hakemaan kamat, sitten vasta salille. Jää paljon enemmän aikaa, jos teen ulkotreenin. Hmph. 

Sen voin vielä loppuun kertoa, että olen mahdomman tyytyväinen mun vartalosta. Tänään koko päivän rannalla vain ihailin mun kroppaa ja päivittelin, että näänkö mä nyt aivan oikein. Mä olen hoikka! Tilasin yhdet shortsit S-kokoa ja joudun palauttamaan ne, koska ne olivat liian LÖYSÄT. Oikeasti mitä ihmettä? Mä mahdun jälleen mun 3 vuotta kaapissa lojunneisiin shortseihin, jotka silloin kun ne ostit, oli jo liian tiukat. Nyt ne on jo vähän liian isot.Vaikka mulla ei olekaan mitään hirveää painon muutosta tullut eikä senttejäkään ole lähtenyt, iho on kiristynyt huomattavasti. Mulla ei tule enää makkaroita?? En joudu vetämään vatsaa sisään rannalla, jos istun.

Innolla menen tänään nukkumaan, että pääsen huomenna vaa'alle. Innolla odotan ensi viikkoa ja loppu rutistuksia. Mutta nyt! Sohvalle.

BC, viikko 6

Heissunkeissun. Näin pyörähti kuudes viikko käyntiin. Jäljellä viikot seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen! Voiton puolella ollaan jo.

Lepo ja tankkaus takana. Vähän hävetti lukea tuota viime valituspostausta.. mutta kaikki ei mene aina täydellisesti ja välillä on paskoja päiviä.
Nyt on jalat taas kunnossa ja sen huomaa treenatessa! Pyöräilessäkin pääsee taas paljon kovempaa ja jaksaa polkea. Matka taittuu viime viikkoon verraten 3 minuuttia nopeammin!

Viime viikon perjantai meni hitaasti. Päässä pyöri herkut. Perjantai illalla, olin kuin pikkulapsi joka odotti joulupukkia. UNI EI TULLUT. Päässä pyöri keittiössä oleva jäätelöpaketti, ruisleipä, juusto, mysli, karkkipussi... oijoi! Heräsinkin jo seitsemän aikaa lauantaina, hohoho. Ja eikun keittiöön kokkailemaan ;)

Ensiksi väsäsin mannapuuroa! Kuten kuvasta näkyy, sitä tuli TODELLA vähän. Toi on ihan minilautanen ja sitä ei ollut edes puolta lautallista. Harmillista, koska se oli hyvää. Tein mannapuuroa ensimmäisen kerran, enkä todellakaan tiennyt kuinka paljon pitäisi tehdä.

Ei mennyt kaikki ihan täydellisesti.. Onnistuin heti polttamaan maidot pohjaan kokkailessani.

Koska puuroa tuli niin vähän, päätinkin tehdä lämpimiä voileipiä! Huomasin katseellani juustopatonkia, jota en ole syönyt viimeksi??? En edes muista! Joskus alkusyksystä. Puolitin sen, heitin päälle kinkkua, paaaaljon juustoa ja mikroon! Oih!! Se ihana suu pala kun haukkasin. Se vain haihtui mun suuhun. Niin pehmeetä, niin höttöö.. MUTTA HYVÄÄ. Sit olinkin jo ihan täynnä. Hetken päästä iski armoton väsymys. Kävin suihkussa ja simahdin samantien sänkyyn. 
Kolmen tunnin päästä heräsin ja mielessä vain seuraava: ''Mitäs minä sitten suuhuni laitan?'' JA KEITTIÖÖN.

EIKUN RUISLEIPÄÄ. Tää on mun rakkaus. Kahvia ja ruisleipää juustolla ja kinkulla. Ennen Bc'tä ja ennen Gojuttago -dieettiä, tämä oli mun herkku sunnuntai aamupala. Se varmasti palaa jollain tapaa mun ruokailuun, kun BC loppuu. Tosin, olin hieman pettynyt, kun se ei ollutkaan NIINMAHTAVANHERKULLISENSUUSSASULAVAA kuin olin muistanut. Hyvää silti. Tämän jälkeen kömmin telkkarin ääreen ja avasin:

KARKKIA. 5 VIIKKO ILMAN KARKKIA. Nyt sitä sai syödä! Ja ei edes tehnyt mieli, söin silti. Kerkesin syömään ehkä 10 karkkia, kun iski huono olo. Pussi pois silmistä = pois ajatuksista. Ihanaa, että olen taas oma itseni. Mä olen nyt tajunnut sen, että jos kiellän itseltäni herkut, niitä tekee niin mieli. Siksi, kun tämä BC loppuu, aion herkutella mikäli siltä tuntuu. Näin vältän överit. Minulle ei sovi kerran viikossa herkuttelupäivä, koska se menee siihen että vedän vain kaikkea epäterveellistä ja liikaa. Syksyllä, kun en ollut kieltänyt itseltäni herkkuja, en ajatellut niitä ja söin ehkä kerran parissa kuukaudessa MUUTAMAN karkin. Tähän haluan palata. Aina kun söin jotain hyvää, niin ei tullut epäonnistujan fiilis, ei tullut morkkiksia. Miten mä voisin epäonnistua, kun en ole sitä itseltäni kieltänyt? Övereissä taas sanoin aina itselleni ''tämä on viimeinen'' ja jäikö se viimeiseksi? EI!! Sit pari lisää, jonka jälkeen sama soopa. Taas epäonnistuin.. ja tätä jatkoin aina huonoon oloon asti. Sit manasin itseni ja olo oli karmea. EI ENÄÄ IKINÄ KARKKIA. Kunnes meni muutama tunti ja huono olo helpotti. Takas karkkipussin luo... Huoh.
Mä en oo muutenkaan mikään karkin rakastaja, enemmänkin tykkään hyvästä ruuasta. Nyt vaan jotenkin tän diettailun ja liiallisen ruokailuun kiinnitetyn huomion takia on saanut mut ajattelemaan, että tykkäisin karkista hirmuisesti. Vaikka aina kun syön sitä, mulle tulee heti huono olo. Aina kun vippaan suuhuni karkin, niin okei, onhan se ihan jees, muttei taivaallista, niin kuin esimerkiksi nykyään tekemäni jauheliha ;) Valitsisin sen mennentullen karkin sijasta! 
Tää on tosi hyvä keino/neuvo mikä mulle kerrottiin. Että jos alkaa tekemään herkkuja mieli tai kaduttaa ettei niitä voi/saa syödä, niin ei ne mihinkään lopu kaupoista. Kyllä niitä on siellä tän BCn jälkeenkin. Jotenkin tää helpotti mua aivan kamalasti. Varmaan just sen takia, että vaikka kieltäydyn niistä nyt, se ei tarkoita etten niihin enää ikinä saisi koskea. Se ajattelu tapa myös, että ajattelen mitä SAAN VIELÄ SYÖDÄ eikä se, mitä en saa syödä. On ihanaa ajatella, että tänään saan vielä suuhuni rahkaa, kanaa, salaattia, hedelmiä.. jäljellä on vielä viidestä ruokailusta kolme!

MYÖNNETTÄKÖÖN, ETTÄ JÄTSKI MAISTUI. Sitä oonkin himonnut joka auringoinen päivä ja tulen varmasti vielä jatkossakin himoamaan. Ja ai että tämä vanilja&valkosuklaa oli hyvää! Juuri sellaista vanhanajan vaniljan makuista mitä kaipasinkin. Suli suussa. Tätä löytyy ehdottomasti mun pakastimesta kesällä. Ai että mä odotan sitä, että voin töiden jälkeen kipaista kaupassa ja hakea jäätelötöttörön. Sitten syön sen oikein nautiskellen ja antaumuksella. Piristystä päivään!

Illalla väsäsin vielä hedelmäsalaatin. Ja voin rehellisesti sanoa, että tämä oli paljonpaljonpaaaaaljon parempaa kuin ne karkit mistä tuli huono olo. Miksen vaan ikinä muista sitä silloin, kun olen karkkihyllyllä? Ehkä mä vielä joskus... tankkauspäivästä viisastuneena.

Tankkauksen jälkeen ei ollut ollenkaan vaikea palata arkeen. Mulla oli vaikeuksia tankkauspäivänä keksiä mitä sitä TEKISI mieli, kun kerrankin sai syödä mitä tykkäs. Mulla ei tehnyt oikein mitään edes mieli. Jätskiäkään ei tehnyt mieli, mutta totta kai se oli ihanaa kun sitä söin. Mutta ei tullut fiilistä ''älä lopu vielä'', mikä tulee usein BC ruokailujen kanssa. Tosin tankkauksessa sai syödä niin paljon, että tuli täyteen, kun taas BC'ssä on tietty määrä. Tankkaus meni sinänsä huonosti, että piti syödä 6 kertaa päivässä. Mulla oli niin paljon menoja, että söin 4 kertaa. Oli kyllä ihana päästä kavereiden kanssa ulos syömään, kun itsekin sai laittaa jotain suuhunsa! :)

Nyt viikko kuusi on startannut. Kaksi ulkotreeniä takana. Motivaatio oli todellakin kadoksissa, kun ei ollut liikkunut vähään aikaan. Sain kuitenkin itseni revittyä ulos treenin vetämään, sen voimin että se oli uusi. Luin ohjeet ja ajattelin, että tämä onkin aikas helppo... HELPPOUS OLI KAUKANA. Kirosin kaikki maailman voimasanat, kun treeniä tein urheilukentällä. Onneksi olin yksin, en olisi halunnut aiheuttaa kenellekään traumoja. Naama oli norsunvitulla koko treenin ajan, vaikka samalla oli loistava fiilis. Treeni vei vain kaikki mehut eikä yksinkertaisesti jaksanut hymyillä. Tein mm. 350 kyykkyä ja voin sanoa, että TÄNÄÄN TUNTUI REISISSÄ. Ja pepussa!! Mulla ei oo tän bikini challengen aikana tuntunut kertaakaan takalistossa ja vihdoinkin tuntui! TUNTUI KYLLÄ TREENIÄ VETÄESSÄKIN ETUREISISSÄ, ETTÄ HUH HUH. Tänään tein ton treenin uudestaan ja mun etureidet huus. Ne huusi ehkä kuitenkin hiukan vähemmän kuin eilen? Mutta sama norsunnaama oli kuin eilenkin. Samanlailla kirosin kuin eilenkin. Mutta loppuun mentiin.
Ensiksi tänään oli 10 tunnin työpäivä, joten ei todellakaan napannut ajatus lähteä salille. Tai edes kotiin polkemaan. Ulos. Halusin vain sohvalle, peiton alle syömään jäätelöä. Oli niin kurja sää. Heti kun pääsin töistä, niin fillarin selkään ja polkemaan! Tässä vaiheessa vielä ajattelin, että.. noh.. jos sitä pitäis lepopäivän tänään. Nyt ei vaan jaksa. 5km poljettuani eteenpäin, nuo ajatukset olivat jo kaukana. Päätin kuitenkin, etten salille jaksa lähteä, koska menee niin myöhään ja on aikainen herätys, joten tehdään tänään sama ulkotreeni.
Eikun urheilukentälle, pyörä sivuun ja tekemään! Vesipisarat ropisivat ihanasti naamalle ja näin tuli taas eyeofthetiger fiilis. Voin kertoa, että oli muuten HELVETINMAHTAVA olo, kun pääsin kotia. Se vaan on niin, että heti kun pääsee liikkumaan, niin ei malta lopettaa. Se lähtö, se on se haastavin.

Voin kyllä kertoa, että ihan mahtava tunne kun jaloissa tuntuu niin, että on vaikea istua wc-pöntölle. Tietää ainakin tehneensä jotakin ja oikein! Nyt aion (vihdoinkin) käpertyä viltin alle, lämpimän teen turvin ja lukea uusinta cosmoa!

 Loppuun vielä:

Ei oikein onnistunut eikä sujunut minun täytetyt paprikat. Ei mennyt niin kuin kokkikoulussa. Kaaottisen näköistä, mutta näkö pettää ;) hyvältä se nimittäin maistui!!



Anteeksi jos toistan itseäni hirveästi, en vain yhtään muista mitä olen kirjoitellut viime aikoina.